16.1.2026 – Vastuullisuusmittariston ja raportointiohjeiden kehityshanke

Katsaus RALAn kolmanteen kaksoisolennaisuustyöpajaan: Mitkä ovat rakennusalan pk-yritysten olennaiset vastuullisuusteemat?

RALA on tehnyt syksyllä 2025 rakennusalalle olennaisuusanalyysin, jonka tuloksena on tunnistettu rakennusalan pk-yrityksille olennaiset vastuullisuusteemat kaksoisolennaisuuden periaatetta mukaillen. Analyysiä on työstetty sidosryhmien kanssa kolmessa työpajassa, jotka järjestettiin yhteistyössä yritysvastuun asiantuntijayritys Taigawisen kanssa. Tämän kolmiosaisen artikkelisarjan viimeisessä osassa tarkastellaan kolmannen työpajan sekä koko olennaisuusanalyysin lopputuloksia.

RALAn kolmas ja viimeinen kaksoisolennaisuustyöpaja toteutettiin marraskuun alussa 2025. Kuten aiemmissakin työpajoissa, mukana oli niin yksityisiä kuin julkisia organisaatioita rakennusalalta, sisältäen pk-yrityksiä, suuria yrityksiä, tilaajia ja yhdistyksiä. Viimeisessä työpajassa keskityttiin varmistamaan keskustellen osallistujien kanssa, että työpajojen tuloksena olennaiseksi ovat todella nousseet tärkeimmät vastuullisuusteemat rakennusalalla pk-yrityksiä ajatellen, eikä mitään merkittävää seikkaa ole jäänyt pois tuloksista. Keskusteluja tuloksista pidettiin myös työpajojen ulkopuolella RALAn ja RALAn vastuullisuusraportointihankkeen ohjausryhmän kanssa.

Olennaisuusanalyysin lopputuloksena yhteensä 23 olennaista vastuullisuusseikkaa

Viimeisen työpajan ja työpajan ulkopuolisten sidosryhmäkeskustelujen jälkeen rakennusalan pk-yrityksille muotoutui olennaiseksi yhteensä 23 vastuullisuusaihetta. Näin ollen koko olennaisuusanalyysin prosessin tuloksena alussa tunnistetut 183 vastuullisuusseikkaa kiteytyivät lopulta vain näihin 23:een olennaiseen teemaan.

Kuva: Rakennusalan pk-yritysten olennaiset vastuullisuusteemat (tiivistetyt tulokset), Taigawise Oy

Rakennusalan olennaisissa ympäristöseikoissa korostuvat ilmastonmuutos ja kiertotalous

Ilmastonmuutosta koskeva vähähiilisyys ja energiatehokkuus sekä kiertotalouteen liittyvä elinkaaren optimointi ja muuntojoustavuus arvioitiin merkittävimmiksi ympäristöseikoiksi pk-yrityksille ja rakennusalalla ylipäätään.

Ilmastonmuutoksen ja kiertotalouden tärkeyteen viittaa tuloksissa myös se, että sekä vähähiilisyys ja energiatehokkuus että elinkaaren optimointi ja muuntojoustavuus haluttiin jaotella tarkemmin rakennuksen elinkaaren vaiheiden mukaan suunnitteluun, rakentamiseen sekä käyttövaiheeseen (ja elinkaaren loppuun). Lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kiertotalousverkostojen ja -mallien muodostumista edistävä yhteistyö tunnistettiin olennaisiksi ympäristöaiheiksi alalle.

Taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien osalta ilmastonmuutos nousi odotetusti merkittävimmäksi teemaksi kaikista olennaisiksi tunnistetuista vastuullisuusaiheista.

Myös vaaralliset aineet ja kemikaalit, vesi sekä luonnon monimuotoisuus tunnistettiin olennaiseksi alalla ympäristövaikutuksiensa osalta. Näin ollen kaikki eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaiset ympäristöteemat (ilmasto, pilaantuminen, vesi, biodiversiteetti, kiertotalous) nousivat jollakin tavalla olennaiseksi myös RALAn olennaisuusanalyysissä.

Sosiaalisissa vastuullisuusseikoissa oman työvoiman lisäksi painottuvat myös arvoketjun työntekijät ja loppukäyttäjät

RALAn olennaisuusanalyysissä sosiaalisten vastuullisuusteemojen sidosryhmissä korostuvat omat ja arvoketjun työntekijät sekä rakennusten ja infrastruktuurin käyttäjät, eli toisin sanoen tavalla tai toisella me kaikki.

Oman työvoiman työturvallisuus, työhyvinvointi ja työolot arvioitiin yhteiskuntavaikutuksiltaan merkittävimmäksi aiheeksi kaikista rakennusalan pk-yrityksille olennaiseksi tunnistetuista teemoista, vähähiilisyyden ja energiatehokkuuden rinnalla. Tämän lisäksi yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan korkealle kohosi arvoketjun työntekijöiden pakkotyön, hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunta.

Omien työntekijöiden kohdalla olennaiseksi tunnistettiin myös työpaikalla tapahtuvan häirinnän ja syrjinnän torjunta sekä tasavertaisuus, ja arvoketjun työntekijöiden osalta työturvallisuus ja asianmukainen kohtelu. Loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset teemat koskivat taas erityisesti turvallisuutta ja terveyttä sekä rakennetun ympäristön suunnitteluun osallistamista.

Hyvän hallintotavan olennaiset vastuullisuusseikat suuntautuivat selkeämmin joko yhteiskunnallisiin tai taloudellisiin vaikutuksiin

Hallinnolliset vastuullisuusseikat eivät nousseet rakennusalan pk-yritysten kohdalla yhtä vahvasti olennaisimmiksi verrattuna sosiaalisiin ja ympäristöteemoihin. Hyvässä hallintotavassa on kuitenkin nähtävissä selkeämpi trendi joko yhteiskunnallisiin tai taloudellisiin olennaisiin vaikutuksiin kuin muilla teemoilla.

Hyvän hallintotavan taloudellisissa riskeissä ja mahdollisuuksissa korostuivat kilpailuetu vastuullisesta toiminnasta (eli vastuullisen toiminnan mahdollistamien taloudellisten kannustimien ja kilpailuedun hyödyntäminen) sekä reiluista maksuajoista ja laskutusluvista kiinni pitäminen. Alihankintaketjun läpinäkyvyys sekä yhdessä tekeminen ja avoin viestintäkulttuuri olivat taas yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan merkittävimmät olennaisista hallinnollisista seikoista. Taloudellinen läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus (sisältäen harmaan talouden ja korruption torjunnan) asettui sen sijaan edellä mainittujen hallinnollisten aiheiden väliin taloudellisten ja yhteiskuntavaikutusten osalta.

Mitä seuraavaksi?

Rakennusalan pk-yritysten olennaisuusanalyysi on valmis, mutta työ ei pääty tähän: RALAn vastuullisuusraportointiin keskittyvä kehityshanke jatkuu keväällä 2026 pk-yrityksille suunnatun raportointimallin ja -työkalun yhteiskehittämisellä. Pysy kuulolla jatkon osalta!

Olennaisuusanalyysi on ensimmäinen vaihe RALAn hankkeessa, jossa alalle kehitetään yhtenäinen raportointimalli ja mittaristo, minkä tarkoituksena on helpottaa etenkin pk-yritysten osallistumista kilpailutuksiin, lisätä avoimuutta – ja tukea koko alan vastuullista kehitystä. Lue lisää hankkeesta täältä.

Kirjoittaja: Elina Salminen, Taigawise Oy

Kooste rakennusalan pk-yritysten olennaisista vastuullisuusteemoista:

Teema	Olennainen vastuullisuusseikka
Ympäristö	1. Vähähiilisyys ja energiatehokkuus suunnittelussa: Rakennetun ympäristön suunnittelu hiilineutraaliustavoitteita tukevaksi mm. energiatehokkuuden ja vähähiilisten materiaalien ja tekniikan avulla
	2. Vähähiilisyys ja energiatehokkuus rakennusvaiheessa: Rakentaminen hiilineutraaliustavoitteita tukevaksi energiatehokkaiden sekä vähähiilisten ja fossiilivapaiden materiaalien, -energian ja -teknologian avulla sekä logistiikan optimoinnilla
	3. Vähähiilisyys ja energiatehokkuus käyttövaiheessa: Hiilineutraaliustavoitteiden, energiatehokkuuden ja vähähiilisten materiaalien ja tekniikan huomioiminen esimerkiksi ohjeistuksissa, huollossa, korjauksissa ja modernisoinneissa
	4. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Vikasietoisten ratkaisujen huomioiminen, hellejaksoihin, sulamis-jäätymis-vaihteluun ja hulevesitulviin sekä muihin sään ääri-ilmiöistä aiheutuviin rasituksiin varautuminen
	5. Vaarallisten aineiden ja kemikaalien vaikutukset ympäristöön: Arvoketjun eri vaiheissa käytetyt vaaralliset ja haitalliset aineet voivat kuormittaa ympäristöä päätyessään veteen, maaperään ja ilmaan esimerkiksi rakentamisen ja purun aikana
	6. Arvoketjun vesivaikutukset: Arvoketjussa vesivaroihin kohdistuu paineita mm. raaka-aineiden louhinnasta vesistressialueilla, materiaalien tuotannosta sekä työmaiden hulevesien ja vedenkäytön kautta
	7. Rakentamisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen: Maa- ja viherrakentaminen ja maankäytön muutokset voivat heikentää elinympäristöjä, vähentää lajiston monimuotoisuutta ja katkaista ekologisia yhteyksiä, ja samalla rakennus-, ylläpito- ja korjauskäytännöillä, esimerkiksi viherrakentamisessa ja maisemoinnissa, voidaan toteuttaa luontoa säästäviä ja elvyttäviä toimia
	8. Elinkaaren optimointi ja muuntojoustavuus suunnittelussa: Rakennetun ympäristön elinkaaren pidentäminen suunnittelemalla rakennukset ja infra muunneltaviksi, uudelleenkäytettäviksi ja monikäyttöisiksi sekä hyödyntämällä uusio- ja kierrätysmateriaaleja, elinkaarikustannukset huomioiden
	9. Elinkaaren optimointi ja muuntojoustavuus rakennusvaiheessa: Rakentaminen rakennusten ja infran elinkaaren pidentämiseksi muunneltavuus, monikäyttöisyys, uudelleenkäyttö ja uusio- ja kierrätysmateriaalivalinnat huomioiden sekä rakennus- ja purkujätteiden lajittelulla ja kiertoon ohjaamisella
	10. Elinkaaren optimointi ja muuntojoustavuus käyttövaiheessa (ja elinkaaren lopussa): Rakennetun ympäristön käytön elinkaaren pidentäminen huomioimalla muunneltavuus, monikäyttöisyys, uudelleenkäyttö ja materiaalivalinnat esimerkiksi ohjeistuksissa, huollossa, korjauksissa ja modernisoinneissa sekä rakennus- ja purkujätteiden lajittelulla ja kiertoon ohjaamisella
	11. Yhteistyö kokonaisvaltaisten kiertotalousmallien ja -verkostojen muodostamiseksi
Sosiaalinen	12. Korkean työturvallisuuskulttuurin ja työhyvinvoinnin vaaliminen sekä asianmukaisten työolojen varmistaminen omien työntekijöiden työtapaturmien minimoimiseksi sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja oikeuksien ylläpitämiseksi
	13. Omien työntekijöiden huolellinen perehdyttäminen ja jatkuva koulutus osaamisen ylläpitämiseksi
	14. Työpaikalla esiintyvän häirinnän ja syrjinnän torjuminen sekä tasavertaisuuden varmistaminen
	15. Arvoketjun työntekijöiden työturvallisuudesta ja asianmukaisesta kohtelusta huolehtiminen ja seuranta erityisesti suorien alihankkijoiden työntekijöiden osalta
	16. Pakkotyön, hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunta erityisesti suorien alihankkijoiden työntekijöiden osalta
	17. Rakennetun ympäristön loppukäyttäjien turvallisuus ja terveys
	18. Loppukäyttäjien osallistaminen laadukkaan rakennetun ympäristön käytön suunnitteluun ja tiedonkulun parantaminen käyttäjille esimerkiksi huoltoon ja käyttöön liittyen
Hyvä hallintotapa	19. Alihankintaketjun läpinäkyvyys: Ketjutuksen läpinäkyvyys ja mahdollinen rajaaminen selkeyttää rakennusalan organisaatioiden toimintaa ja helpottaa alihankittujen toimijoiden vaatimustenmukaisuuden seuraamista
	20. Reilut maksuajat ja laskutusluvat ajallaan erityisesti pienempien toimijoiden toiminnan jatkuvuuden edistämiseksi
	21. Kilpailuetu vastuullisesta toiminnasta: Vastuullisen toiminnan mahdollistamien taloudellisten kannustimien hyödyntäminen esimerkiksi rahoitusta hankkiessa ja kilpailuedun saavuttaminen esimerkiksi kilpailutuksissa
	22. Taloudellinen läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus: Toimenpiteet harmaan talouden ja korruption torjumiseksi sekä mahdollisista tapauksista raportointi
	23. Yhdessä tekemisen ja avoimen viestintäkulttuurin vaaliminen ja edistäminen sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa