Kosteudenhallintakierros: yhteinen työkalu alalle
RALAlla on käynnissä kehityshanke, jonka tavoitteena on kehittää kosteudenhallintakierroksesta rakennusalan yhteinen työkalu ja toimintamalli. Hankkeen tuloksena syntyy koko rakennusalan käyttöön sovitetut kriteerit, joita vasten tehdään kosteudenhallintakierroksen havainnot rakennustyömaalla, sekä sähköinen työkalu kosteudenhallintakierrosten toteuttamiseksi. Hanke parantaa rakentamisen kosteudenhallintaa ja auttaa varmistamaan kosteudenhallintasuunnitelman menettelyiden toteutumisen työmaalla koko rakentamisen ajan.
Hanke toteutetaan yhteistyössä rakentamisalan eri osapuolten kanssa. Rakentamisen Laatu RALA ry toimii hankkeen koordinoijana ja tiedon jakamisen avoimena alustana.
Hanke saa rahoitusta Euroopan alue-kehitysrahaston (EAKR) Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmasta.
Kosteudenhallintakierroksen kehittäminen etenee – ensimmäinen versio kriteeristöstä valmis
Ensimmäinen versio kosteudenhallintakierroksella sovellettavasta havaintokriteeristöstä on valmis ja sitä pilotoidaan työmailla.
>> Lataa ensimmäinen versio havaintolomakkeesta ja kriteeristöstä (.pdf)
Hankkeen taustat ja tavoitteet
Lainsäädännöstä nousee rakennustyömaan kosteudenhallintaan liittyviä vastuita ja tehtäviä hankkeen eri osapuolille. Vastaavan työnjohtajan vastuulla on laatia työmaan kosteudenhallintasuunnitelma rakennushankkeeseen ryhtyvän laatiman kosteudenhallintaselvityksen pohjalta. Kosteudenhallintasuunnitelmassa määritellään toimenpiteet, joilla mm. materiaalit ja rakennusosat suojataan sään, olosuhteiden ja kosteuden vaikutuksilta, sekä miten rakenteiden kuivuminen varmistetaan.
Kosteudenhallintakierroksen tarkoituksena on huolehtia, että työmaa-aikaiset kosteuslähteet ovat hallinnassa ja kosteutta hallitaan kosteudenhallintasuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Havainnointi tehdään työturvallisuusmittausta vastaavalla tavalla, eli jokaisesta oikein tehdystä asiasta merkitään oikein-havainto ja puutteellisesta asiasta väärin-havainto.
Kosteudenhallintakierroksen havainnot tehdään osa-alueittain ja kohdennetaan asianmukaisiin työmaanvaiheisiin. Osa-alueita ovat ainakin seuraavat kokonaisuudet: 1. Materiaalien suojaus, 2. Keskeneräisten rakenteiden suojaus, 3. Kastumisen estäminen / veden poisohjaus, 4. Työaikaiset vesiliittymät, 5. Veden säilytys / työskentely, 6. Rakenteiden kuivuminen.
Hankkeen lähtötietoina ovat Peab Oy:n alkujaan kehittämät kriteerit ja toimintatapa kosteudenhallintakierroksen havaintojen tekemiseen. Näitä kriteereitä he ovat laajasti testanneet ja käyttäneet omilla työmaillaan. Kriteeristöä on ollut Peab Oy:n kanssa kehittämässä myös Tampereen yliopisto.
Tavoitteet ja vaikuttavuus
Hankkeen tavoitteena on luoda yleiskäyttöiset kriteerit ja tuotteistaa kosteudenhallintakierros helposti käyttöönotettavaksi toimintamalliksi kaikille rakennusyrityksille. Kosteudenhallintakierroksen kriteerit on myös tarkoitus sovittaa vastaamaan osaltaan kuivaketju10-toimintamallin todentamistehtäviä.
Kuivaketju10 on kosteudenhallinnan toimintamalli, jonka tarkoituksena on ehkäistä kosteusvaurioita rakennusprosessin kaikissa vaiheissa aina tilaamisesta luovutukseen ja käyttöön asti. Kuivaketju10-toimintamalli perustuu kymmenen yleisimmän rakennusaikaisen kosteudenhallinnan riskin tunnistamiseen ja ehkäisemiseen. Toimintamalli ohjaa yhteistyöhön ja antaa työkaluja kommunikointiin rakennushankkeen eri osapuolten välillä. Siinä missä Kuivaketju10 on menettely kaikkien rakentamisen vaiheiden kosteustekniseen hallintaan, Kosteudenhallintakierros tuo työkaluja työmaavaiheen riskien hallintaan ja ehkäisyyn.
Hankkeen tuloksena syntyy koko rakennusalan käyttöön sovitetut kriteerit, joita vasten Kosteudenhallintakierroksen havainnot tehdään. Tavoitteena on myös tarjota kevyt sähköinen työkalu kosteudenhallintakierrosten tekemiseen. Toteutettava kriteeristö tarjotaan sovellettavaksi myös yritysten omissa järjestelmissä tai palveluntarjoajien järjestelmissä.
Sähköinen työkalu toteutetaan RALAn kehitysympäristöön siten, että RALA pystyy kertyneestä datasta tekemään koko alaa koskevia yhteenvetoja ja selvityksiä. Selvityksissä tehdään yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa. Julkaistavat selvitykset tehdään niin, ettei minkään tahon yksittäiset tiedot ole tunnistettavissa.
Pitkällä aikavälillä rakennusten kosteudenhallinnan menettelyt rakennustyömailla paranevat sitä mukaa, kun testatut ja hyvät käytännöt yrityksissä yleistyvät. RALA seuraa kertyvää dataa, jonka perusteella nähdään, jos havaittujen poikkeamien määrä eri osa-alueilla alkaa muuttua. Ajan myötä, kun dataa kertyy tarpeeksi, voidaan arvioida osa-alueittain mihin muutosresurssit kannattaa yrityksissä suunnata.