Kuivaketju10-status suunnittelun ja rakentamisen ajalle
RALA Kuivaketju10-status on puolueeton osoitus siitä, että kohteessa on noudatettu Kuivaketju10-toimintamallia systemaattisesti. Status voidaan myöntää kohteen 1) suunnittelun ja rakentamisen ajalle tai 2) käytön ja ylläpidon ajalle. Suunnittelun ja rakentamisen aikainen Kuivaketju10-status kertoo, että kohteen rakentamisen aikaiset kosteusriskit on minimoitu, mikä todennäköisesti vähentää sen takuukorjauksia ja elinkaarikustannuksia sekä parantaa sen terveellisyyttä.
Kaikki Kuivaketju10-status -kohteet julkaistaan myös RALAn verkkosivuilla.
- Kuivaketju10-status voidaan myöntää hankkeelle, jonka rakentamisen aikainen dokumentaatio on tehty sähköiseen Kuivaketju10-järjestelmään.
- Statusta pitää hakea. Hakemuksen tekee tilaaja ja se tehdään sähköpostitse RALAn asiakaspalveluun (toimisto@rala.fi).
- RALA arvioi statuksen ehtojen täyttymisen peilaamalla hankkeen toteutusta ja sen dokumentaatiota Kuivaketju10-statuksen arviointikriteereihin. Statusarvioinnista laaditaan raportti, joka toimitetaan hakijalle sekä RALAn arviointilautakunnan talonrakennusjaoston käsittelyyn. Jaosto myöntää statuksen.
- Statuksen saaneet kohteet voivat käyttää Kuivaketju10-status -tunnusta vapaasti markkinoinnissa ja muussa toiminnassa statuksen saaneen kohteen osalta. Tilaajan luvalla myös muut kohteen osapuolet voivat hyödyntää tunnusta, kun käyttö liittyy selvästi ko. kohteeseen.
Status myönnetään koko rakentamisen ajalle, ja se on voimassa takuuajan eli kaksi vuotta. Tutustu Kuivaketju10-statuksen myöntämiskriteereihin (alla).
Suunnittelun ja rakentamisen aikaisen RALA Kuivaketju10-statuksen kriteerit:
1. Hankkeen osapuolet ovat avanneet RALAlle pääsyn hankkeen dokumentaatioon statuksen myöntämiseksi.
2. Kuivaketju10-toimintamallin käyttö on dokumentoitu kokonaisuudessaan sähköiseen järjestelmään.
3. Projektin eri rooleihin liitetyt henkilöt on tunnistettu ja he ovat tietoisia rooleistaan ko. projektissa.
4. Projektissa raportointi-, suunnittelu- ja todentamistehtävien kuittaukset muodostavat ajallisesti loogisen ketjun ja kuittaajina toimivat asianmukaiset roolit. Toisten puolesta kuittaaminen ei saa ylittää 50 % kaikista kuittauksista.
5. Minimissään seuraavat raportointitehtävät on hoidettu ja dokumentoitu asianmukaisesti:
- 1.1.2 KHK valittu riittävän ajoissa
- 1.3.1 Hankkeelle on laadittu realistinen aikataulu
- 1.2.1 Pakollinen vaatimus suunnittelusopimuksissa
- 2.1.1 Pakollinen vaatimus urakkasopimuksissa
- 4.1.1 Työmaaorganisaatio on perehdytetty onnistuneesti
6. Vähintään 25 prosenttiin suunnittelutehtävistä liittyy todentamistehtävä. 100 prosenttiin todentamistehtävistä liittyy dokumentointivelvollisuus.
Ajankohtaista

Kutsu: tule mukaan tekemään kaksoisolennaisuusanalyysiä rakennusalalle
RALA kehittää uudessa hankkeessa alalle yhtenäisen vastuullisuusraportointimallin ja mittariston, jonka tarkoituksena on helpottaa etenkin pk-yritysten osallistumista kilpailutuksiin, lisätä avoimuutta – ja tukea koko alan vastuullista kehitystä. Työ käynnistyy kaksoisolennaisuusanalyysillä, jossa tarkastellaan rakennusalan ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta ja vaikutuksia vastuullisuuden näkökulmasta.

TAPAHTUMA: Kulttuurimuutos – yhdessä aamussa? Työkalut rakennusalan tulevaisuuden johtamiseen 2.10.2025
Rakennusalalla olemme hyviä johtamaan prosesseja ja numeroita, mutta ihmisten johtamisessa meillä on vielä oppimista. Mitä jos olisimme siinä parempia? RALA kutsuu kira-alan johdon ja asiantuntijat mukaan matkalle toimialan kulttuurimuutokseen. Puhumassa mm. Kari Ketonen ja Harri Gustafsberg sekä Salla Eckhardt.

Väyläviraston uusi siltaurakoitsijaluokitus – mitä ohje 41/2024 tuo tullessaan?
Väylävirasto julkaisi vuoden 2025 alussa uuden ohjeen siltaurakoitsijoiden luokitteluun (41/2024 – Siltaurakoitsijaluokitus). Kyse ei ole pelkästä byrokratiasta, vaan aidosta muutoksesta siihen, miten siltaurakoitsijoiden osaaminen ja valmiudet arvioidaan jatkossa.

Kuivaketju10-toimintamallin arviointihankkeessa nousi esiin kehitysmahdollisuuksia
Rakentamisen Laatu RALA ry:n ylläpitämän Kuivaketju10-toimintamallin arviointi- ja kehittämisprojekti on saatu päätökseen. Projekti toteutettiin osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa, ja sen tavoitteena oli selvittää toimintamallin yleistä toimivuutta sekä sen uudistamistarpeita.