Kuivaketju10-status suunnittelun ja rakentamisen ajalle
RALA Kuivaketju10-status on puolueeton osoitus siitä, että kohteessa on noudatettu Kuivaketju10-toimintamallia systemaattisesti. Status voidaan myöntää kohteen 1) suunnittelun ja rakentamisen ajalle tai 2) käytön ja ylläpidon ajalle. Suunnittelun ja rakentamisen aikainen Kuivaketju10-status kertoo, että kohteen rakentamisen aikaiset kosteusriskit on minimoitu, mikä todennäköisesti vähentää sen takuukorjauksia ja elinkaarikustannuksia sekä parantaa sen terveellisyyttä.
Kaikki Kuivaketju10-status -kohteet julkaistaan myös RALAn verkkosivuilla.
- Kuivaketju10-status voidaan myöntää hankkeelle, jonka rakentamisen aikainen dokumentaatio on tehty sähköiseen Kuivaketju10-järjestelmään.
- Statusta pitää hakea. Hakemuksen tekee tilaaja ja se tehdään sähköpostitse RALAn asiakaspalveluun (toimisto@rala.fi).
- RALA arvioi statuksen ehtojen täyttymisen peilaamalla hankkeen toteutusta ja sen dokumentaatiota Kuivaketju10-statuksen arviointikriteereihin. Statusarvioinnista laaditaan raportti, joka toimitetaan hakijalle sekä RALAn arviointilautakunnan talonrakennusjaoston käsittelyyn. Jaosto myöntää statuksen.
- Statuksen saaneet kohteet voivat käyttää Kuivaketju10-status -tunnusta vapaasti markkinoinnissa ja muussa toiminnassa statuksen saaneen kohteen osalta. Tilaajan luvalla myös muut kohteen osapuolet voivat hyödyntää tunnusta, kun käyttö liittyy selvästi ko. kohteeseen.
Status myönnetään koko rakentamisen ajalle, ja se on voimassa takuuajan eli kaksi vuotta. Tutustu Kuivaketju10-statuksen myöntämiskriteereihin (alla).
Suunnittelun ja rakentamisen aikaisen RALA Kuivaketju10-statuksen kriteerit:
1. Hankkeen osapuolet ovat avanneet RALAlle pääsyn hankkeen dokumentaatioon statuksen myöntämiseksi.
2. Kuivaketju10-toimintamallin käyttö on dokumentoitu kokonaisuudessaan sähköiseen järjestelmään.
3. Projektin eri rooleihin liitetyt henkilöt on tunnistettu ja he ovat tietoisia rooleistaan ko. projektissa.
4. Projektissa raportointi-, suunnittelu- ja todentamistehtävien kuittaukset muodostavat ajallisesti loogisen ketjun ja kuittaajina toimivat asianmukaiset roolit. Toisten puolesta kuittaaminen ei saa ylittää 50 % kaikista kuittauksista.
5. Minimissään seuraavat raportointitehtävät on hoidettu ja dokumentoitu asianmukaisesti:
- 1.1.2 KHK valittu riittävän ajoissa
- 1.3.1 Hankkeelle on laadittu realistinen aikataulu
- 1.2.1 Pakollinen vaatimus suunnittelusopimuksissa
- 2.1.1 Pakollinen vaatimus urakkasopimuksissa
- 4.1.1 Työmaaorganisaatio on perehdytetty onnistuneesti
6. Vähintään 25 prosenttiin suunnittelutehtävistä liittyy todentamistehtävä. 100 prosenttiin todentamistehtävistä liittyy dokumentointivelvollisuus.
Ajankohtaista

Kuivaketju10:n käyttöä korjausrakentamisessa voisi kasvattaa
Kuivaketju10-toimintamalli on laajasti käytössä suomalaisissa rakennushankkeissa. Toimintamallia käytetään etenkin uudiskohteissa, mutta sillä on potentiaalia myös korjausrakentamisen saralla. Korjausrakentaminen kattaa noin puolet kaikesta rakentamisesta.

Yhteistyön kulttuuri ja kehittäminen rakennusalalla
Suomalaisessa työelämässä yhteistyötä arvostetaan, mutta sen toteutus ei aina ole mutkatonta. Rakennusalalla, jossa perinteet, hierarkiat ja toimintatavat ovat vahvasti juurtuneet, yhteistyötä tukevaan kulttuuriin ja sen johtamiseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota vasta viime vuosina. Hyvä yhteistyö on keskeinen onnistumisen tekijä rakennushankkeissa, joissa useat tekijät eri organisaatioista ja eri vaiheissa työskentelevät kohti yhteistä tavoitetta.

Mitä vastuullinen rakentaminen vaatii?
Rakennusala on perinteisesti tunnettu merkittävästä ympäristövaikutuksestaan. Kuitenkin kasvava tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja resurssien rajallisuudesta on nostanut vastuullisen rakentamisen keskiöön. Mutta mitä vastuullinen rakentaminen oikeastaan tarkoittaa ja miten RALA edistää vastuullista rakentamista toiminnassaan?

Kuivaketju10-toimintamallin arviointihankkeessa nousi esiin kehitysmahdollisuuksia
Rakentamisen Laatu RALA ry:n ylläpitämän Kuivaketju10-toimintamallin arviointi- ja kehittämisprojekti on saatu päätökseen. Projekti toteutettiin osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa, ja sen tavoitteena oli selvittää toimintamallin yleistä toimivuutta sekä sen uudistamistarpeita.