RALA-pätevyyden erityistapauksia
Yhteistoiminnallisten urakoiden käsittely osana RALA-pätevyyttä
RALAn arviointilautakunnan infrajaoston linjaukset yhteistoiminnallisista urakoista
Työyhteenliittymät
- Työyhteenliittyminen osalta osalta pääperiaate on, että päätoteuttajaksi nimetty urakoitsija saa kyseisestä urakasta pääurakointipätevyyden. Näin, koska TYL ei ole välttämättä yhteistoiminnallinen urakka.
- Mikäli kyseessä on poikkeuksellisen vaativa urakkakohde, lautakunta käsittelee hakemuksen erikseen.
- Edellä esitetty edellyttää, että lautakunnalle toimitetaan sopimus, josta näkee, miten vastuut on jaettu. Lisäksi pitää toimittaa tilaajan lausunto urakasta.
Allianssihankkeet
- Allianssien osalta päätoteuttajaksi nimeäminen ei ole edellytys pääurakointipätevyyden myöntämiselle.
- Lautakunta käsittelee jokaisen allianssihakemuksen erikseen.
- Pääurakointipätevyys voidaan myöntää useammalle allianssin osapuolelle, mikäli osapuolella on kyseistä
pätevyysnimikettä koskeviin töihin nimetty, vastaavaan työnjohtajaan vertautuva vastuuhenkilö (esim.
lohkosta vastaava työnjohtaja/ alueesta vastaava työnjohtaja, tekniikkalajista vastaava työnjohtaja) sekä
teknisesti koulutettua henkilökuntaa. - Lisäksi edellytetään allianssiosapuolten yhteisselvitys, jossa osapuolet yhteisvastuullisesti
selventävät vastuualueensa. Selvitys tulee olla toimitettuna RALAan ennen kuin allianssihankkeita
käsitellään.
Allianssin tilaamien urakoiden pääurakoitsijapätevyydet
- Lähtökohtaisesti ei hyväksytä. Poikkeustilanteessa voidaan harkita allianssiosapuolten yhteisselvityksellä.
- Samasta referenssistä ei voi tulla pääurakointipätevyyttä ylätasolle ja alatasolle. Päälinjaus on että pääurakointipätevyys tulee ylätasolle.
Rakennuttaja päätoteuttajana
- Vastuu on päätoteuttajalla, pääurakointipätevyyksiä ei myönnetä ”alatasolle”.
Ajankohtaista
Kuivaketju10:n käyttöä korjausrakentamisessa voisi kasvattaa
Kuivaketju10-toimintamalli on laajasti käytössä suomalaisissa rakennushankkeissa. Toimintamallia käytetään etenkin uudiskohteissa, mutta sillä on potentiaalia myös korjausrakentamisen saralla. Korjausrakentaminen kattaa noin puolet kaikesta rakentamisesta.
Yhteistyön kulttuuri ja kehittäminen rakennusalalla
Suomalaisessa työelämässä yhteistyötä arvostetaan, mutta sen toteutus ei aina ole mutkatonta. Rakennusalalla, jossa perinteet, hierarkiat ja toimintatavat ovat vahvasti juurtuneet, yhteistyötä tukevaan kulttuuriin ja sen johtamiseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota vasta viime vuosina. Hyvä yhteistyö on keskeinen onnistumisen tekijä rakennushankkeissa, joissa useat tekijät eri organisaatioista ja eri vaiheissa työskentelevät kohti yhteistä tavoitetta.
Mitä vastuullinen rakentaminen vaatii?
Rakennusala on perinteisesti tunnettu merkittävästä ympäristövaikutuksestaan. Kuitenkin kasvava tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja resurssien rajallisuudesta on nostanut vastuullisen rakentamisen keskiöön. Mutta mitä vastuullinen rakentaminen oikeastaan tarkoittaa ja miten RALA edistää vastuullista rakentamista toiminnassaan?
Kuivaketju10-toimintamallin arviointihankkeessa nousi esiin kehitysmahdollisuuksia
Rakentamisen Laatu RALA ry:n ylläpitämän Kuivaketju10-toimintamallin arviointi- ja kehittämisprojekti on saatu päätökseen. Projekti toteutettiin osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa, ja sen tavoitteena oli selvittää toimintamallin yleistä toimivuutta sekä sen uudistamistarpeita.