RALA-pätevyyden erityistapauksia
Yhteistoiminnallisten urakoiden käsittely osana RALA-pätevyyttä
RALAn arviointilautakunnan infrajaoston linjaukset yhteistoiminnallisista urakoista
Työyhteenliittymät
- Työyhteenliittyminen osalta osalta pääperiaate on, että päätoteuttajaksi nimetty urakoitsija saa kyseisestä urakasta pääurakointipätevyyden. Näin, koska TYL ei ole välttämättä yhteistoiminnallinen urakka.
- Mikäli kyseessä on poikkeuksellisen vaativa urakkakohde, lautakunta käsittelee hakemuksen erikseen.
- Edellä esitetty edellyttää, että lautakunnalle toimitetaan sopimus, josta näkee, miten vastuut on jaettu. Lisäksi pitää toimittaa tilaajan lausunto urakasta.
Allianssihankkeet
- Allianssien osalta päätoteuttajaksi nimeäminen ei ole edellytys pääurakointipätevyyden myöntämiselle.
- Lautakunta käsittelee jokaisen allianssihakemuksen erikseen.
- Pääurakointipätevyys voidaan myöntää useammalle allianssin osapuolelle, mikäli osapuolella on kyseistä
pätevyysnimikettä koskeviin töihin nimetty, vastaavaan työnjohtajaan vertautuva vastuuhenkilö (esim.
lohkosta vastaava työnjohtaja/ alueesta vastaava työnjohtaja, tekniikkalajista vastaava työnjohtaja) sekä
teknisesti koulutettua henkilökuntaa. - Lisäksi edellytetään allianssiosapuolten yhteisselvitys, jossa osapuolet yhteisvastuullisesti
selventävät vastuualueensa. Selvitys tulee olla toimitettuna RALAan ennen kuin allianssihankkeita
käsitellään.
Allianssin tilaamien urakoiden pääurakoitsijapätevyydet
- Lähtökohtaisesti ei hyväksytä. Poikkeustilanteessa voidaan harkita allianssiosapuolten yhteisselvityksellä.
- Samasta referenssistä ei voi tulla pääurakointipätevyyttä ylätasolle ja alatasolle. Päälinjaus on että pääurakointipätevyys tulee ylätasolle.
Rakennuttaja päätoteuttajana
- Vastuu on päätoteuttajalla, pääurakointipätevyyksiä ei myönnetä ”alatasolle”.
Ajankohtaista
Kutsu: tule mukaan tekemään kaksoisolennaisuusanalyysiä rakennusalalle
RALA kehittää uudessa hankkeessa alalle yhtenäisen vastuullisuusraportointimallin ja mittariston, jonka tarkoituksena on helpottaa etenkin pk-yritysten osallistumista kilpailutuksiin, lisätä avoimuutta – ja tukea koko alan vastuullista kehitystä. Työ käynnistyy kaksoisolennaisuusanalyysillä, jossa tarkastellaan rakennusalan ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta ja vaikutuksia vastuullisuuden näkökulmasta.
Rakennusalalla tarvitaan ihmisten johtamisen osaamista
Rakennus- ja kiinteistöalan johtamiskulttuuri kaipaa kipeästi muutosta. Alan keskinkertaiseksi koetussa johtamisessa on haasteita erityisesti ihmisten ja yhteistyön johtamisessa – samalla näiden parantamisessa piilee alalle valtava potentiaali.
Tekoäly rakentamisen laadun ja tuottavuuden tukena
Rakennusalan kehitys ja tuottavuus ovat pysyneet pitkään samalla tasolla. Digitalisaatiosta ei olla saatu mitattua samanlaista tuottavuuden loikkaa kuin esimerkiksi teollisuuden, kaupan ja logistiikan aloilla. Tähän on varmasti monia syitä. Tässä kirjoituksessa kuitenkin keskitytään mahdollisuuksiin, ei ongelmiin.
Kuivaketju10-toimintamallin arviointihankkeessa nousi esiin kehitysmahdollisuuksia
Rakentamisen Laatu RALA ry:n ylläpitämän Kuivaketju10-toimintamallin arviointi- ja kehittämisprojekti on saatu päätökseen. Projekti toteutettiin osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa, ja sen tavoitteena oli selvittää toimintamallin yleistä toimivuutta sekä sen uudistamistarpeita.