27.2.2025 – Uutiset
Rakentamisen ohjauksen pitäisi keskittyä arvon tuottoon – eikä vain kustannuksiin
Rakennushankkeissa päätöksiä ohjaa usein tiukka budjetti, mutta mitä jos painopiste siirtyisi kustannusten sijaan arvon tuottamiseen? Rakentamisen Laatu RALA ry:n webinaarissa asiantuntijat pureutuivat siihen, miten arvon johtaminen nousisi keskeiseksi hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Webinaarin päätti paneelikeskustelu, johon osallistuivat Juha Salminen (Salmicon Oy), Ari Nisonen (Helsingin yliopisto), Marko Väätäinen (Kuopion kaupungin tilapalvelut) ja Antti Ruuska (Green Building Council Finland), ja sen moderoi Johanna Holmström (RALA).
Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että hankkeen alkuvaihe on kriittistä arvon tuottamisen kannalta.
”Mitä paremmin ja huolellisemmin tavoitteiden asettamiseen hankkeen alussa paneudutaan, sitä sujuvammin hankkeen toteutus etenee ja kriisitilanteita voidaan välttää”, arkkitehti Ari Nisonen Helsingin yliopistosta korosti.
Arkkitehtuurissa ja toimitilarakentamisessa pitäisi hänen mielestään rohkeammin pohtia, mikä todella tuottaa pitkäaikaista arvoa käyttäjille ja omistajille – ei vain kustannussäästöjä lyhyellä aikavälillä.
Jos hanke alkaa keskittyä liiaksi kustannusten minimointiin, se voi myös Kuopion kaupungin tilapalveluiden rakennuttajapäällikkö Marko Väätäisen mielestä olla merkki siitä, että aiemmissa vaiheissa on epäonnistuttu – esimerkiksi arvon määrittelyssä tai kustannuslaskennan perusteissa.
Ongelma juontaa hankkeiden perusasetelmasta
Yksi perusongelma on Salmicon Oy:n Juha Salmisen mukaan se, että rakennushankkeiden palkitsemismallit ohjaavat urakoitsijaa hakemaan vain kustannussäästöjä. Niidenkin pitää toki kiinnostaa, mutta tärkeiksi määritellyt arvot jäävät helposti taustalle.
”Taustalla on sellainenkin perusongelma, että rakennuksen arvo tuotetaan vasta sen valmistuttua, mutta kannustimet keskittyvät rakentamisen aikaan”, hän totesi.
Myös RALAn toimitusjohtaja Johanna Holmström kertoi, että projektissa ehdotetaan usein halvempia ratkaisuja ilman syvällistä ymmärrystä suunnittelun taustalla olevista perusteista. Se heijastaa rakennusalan kulttuuria, jossa kustannussäästöt nousevat herkästi keskiöön, jopa tilanteissa, joissa materiaalivalinnat on tehty tarkasti esimerkiksi sisäilman ja kosteudenhallinnan näkökulmasta.
”Tämä herättää kysymyksen: Onko raha rakennusalalla liian hallitseva itseisarvo?” hän kysyi.
Green Building Council Finlandin toimitusjohtajan Antti Ruuskan havaintojen mukaan kustannussäästöjen tielle joudutaan tyypillisesti silloin, jos hankkeessa tulee vastaan joku yllättävä ongelma. Silloin on erityisen tärkeää huolehtia siitä, ettei tuhota arvoa kustannuspaineiden alla.
Nisonen arveli puolestaan tämänkaltaisten ongelmien johtuvan usein siitä, että hankkeen alkupäässä on ehkä asetettu enemmän toiveita kuin realistisesti asetettu budjetti sallisi.
Vastuullisuus osaksi arvon johtamista
Arvon määrittelyyn kuuluu yhä enemmän myös vastuullisuuskriteereitä, kuten hiilijalanjälki, energiatehokkuus ja materiaalien kierrätys. Nämäkin asiat tulisi ottaa mukaan arvon johtamiseen hankkeen alkuvaiheessa, jotta vastuullisuus ei jäisi kustannussäästöjen jalkoihin.
Ruuskan mielestä heti alussa on tärkeää sanoa ääneen, mikä on keskeisin asia lopputuotteessa – oli se sitten kestävyys tai mikä tahansa muu asia. Silloin sitä on vaikea tiputtaa pois.
”Myös taksonomiavaatimukset ovat hyviä motivaattoreita, koska ne alkavat vaikuttaa rakennusten investointien rahoitukseen”, hän totesi.
Urakoitsijoita tai materiaalivalmistajia ja suunnittelijoita kannattaisi Nisosen mielestä ottaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa mukaan hankesuunnitteluun.
”Jos mietitään esimerkiksi kiertotaloutta, niin monesti työmaan aikatauluvaatimukset muuttuvat ja tulee uudenlaisia hyväksyntäprosesseja, jos halutaan vaikka käyttää vihreää betonia. Lisäksi pitäisi pystyä käymään yhteistä keskustelua hankkeiden välillä ja ehkä jopa kilpailijoiden kanssa, jotta materiaalit saadaan tehokkaasti kiertämään.”
Tavoitteet vaativat kiteyttämistä ja priorisointia
Tärkeintä olisi Salmisenkin mielestä oppia ymmärtämään muiden osapuolien näkökumia arvon tuotossa. Juuri sen takia menestystekijöiden määrittäminen ja siihen liittyvä keskustelu on tärkeää.
Tämä keskustelu voi tapahtua useassa vaiheessa, eikä menestystekijöiden tarvitse olla kiveen hakattuja heti alussa, vaan ne voivat kehittyä ja täydentyä matkan varrella.
Se on viestinnällinenkin asia.
”Nyt on se tilanne, että hankkeen tavoitteita kyllä pohditaan, mutta niitä voi olla liikaakin, ne ovat jäsentymättömiä, eikä niitä ole useinkaan priorisoitu”, hän totesi.
”Uskon, että yhteisellä keskustelulla päästään myös kustannustehokkuuden kannalta parempaan lopputulokseen”, Väätäinen täydensi.
Käytännön ohjeita ja työkaluja rakennusalan käyttöön
Paneelissa ja koko webinaarissa käsiteltiin RALAn Vähähiilisen rakentamisen arvon luonnin johtaminen -kehityshanketta, jossa on kehitetty ja testattu arvon johtamisen käytännön työkaluja useassa eri hankkeessa. Kehityshankkeen ydinajatus on, että arvon tuotto ei ole projektin sivutuote, vaan sen pitäisi olla keskeinen osa hankkeen johtamista ja palkitsemista.
Kehityshankkeen osapuolet kokivat hyödyllisiksi etenkin arvon määrittelyn työkalut, joilla hankkeen sidosryhmät voivat tunnistaa ja priorisoida hankkeen tärkeät menestystekijät.
”Kuopion kaupungin tilapalveluissa on tarkoitus ottaa käyttöön hankkeessa kehitettyjä uusia menetelmiä arvon määrittelyyn ja seurantaan”, esimerkiksi Väätäinen kertoi.
Tässä hankkeessa kehitetyt arvon luonnin johtamismallit voisivat tukea Antti Ruuskan mielestä hyvin myös vastuullisuustavoitteita ja varmistaa, että kestävä kehitys ei jää pelkäksi juhlapuheiden aiheeksi, vaan ohjaa rakennushankkeiden päätöksentekoa aidosti.
Päätöksenteossa tulisi silloin painottaa pitkäaikaisia ympäristö- ja käyttäjähyötyjä eikä pelkästään investointikustannuksia. Vastuullisuuskriteerit tulisi myös lisätä rakennusprojektin palkitsemismalleihin, jotta toimijat motivoituvat huomioimaan ne aidosti.
Pelkkä pitkien listojen laatiminen ei ohjaa toimintaa – sen sijaan on olennaista tunnistaa hankekohtaisesti keskeisimmät vastuullisuustavoitteet ja keskittyä niihin.
”Esimerkiksi vähähiilisyys ja työhyvinvointi voivat olla priorisoituja painopisteitä, joihin syvennytään erikseen. Kun uskalletaan tehdä selkeitä valintoja ja käydä niistä jatkuvaa keskustelua, kestävyystavoitteet muuttuvat käytännön toimenpiteiksi”, Nisonen havainnollisti.
Käytännön työkaluja johtamiseen
Paneelin loppuyhteenvedossa kiteytyi yhteinen näkemys siitä, että rakentamisen arvon luonnin johtamisen pitäisi olla systemaattinen prosessi, jossa menestystekijät määritellään ja niitä johdetaan aktiivisesti koko hankkeen ajan. Lisäksi korostettiin avointa vuoropuhelua eri osapuolten kesken siitä mikä on tärkeätä. Arvon määrittelyyn ja johtamiseen tarvitaan myös uusia, käytännönläheisiä työkaluja ja malleja.
RALAn kehityshankkeessa testatut työkalut tarjoavat ratkaisuja koko rakennusalan hyödynnettäväksi.
Hankkeessa luotu nettiportaali kokoaa yhteen kehityshankkeen aikana kehitettyjä ohjeistuksia ja apuvälineitä. Sen tavoitteena on tarjota konkreettisia työkaluja arvon tuoton edistämiseen ja siihen, että vastuullisuus otetaan huomioon hankkeiden eri vaiheissa.
Yleisistä ohjeista ja artikkeleista löytyy laajempaa taustoitusta ja kokonaiskuvaa hankkeen toteutuksesta, nykytilan analyysistä sekä vastuullisuudesta. Johtamisen avuksi portaalissa on eri rakennusvaiheisiin jaettuja ohjeita ja mallipohjia esimerkiksi laatupisteiden laskentaan tai menestystekijöihin perustuvaan projektin suunnitteluun. Mittarikirjastoon on puolestaan koottu ehdotuksia eri menestystekijöiden seurannassa käytettäviksi mittareiksi, kuten suunnitteluratkaisujen onnistumisen tai kustannusohjauksen kyvykkyyden arviointiin.
Portaali on julkaistu RALAn verkkosivuilla.
Paneelikeskustelun lisäksi webinaarissa käsiteltiin hankkeen tuloksia, kiertotaloutta ja käyttäjäprosessia osana arvon tuoton johtamista.
Kuuntele koko webinaari.