11.2.2025 – Uutiset
Rakennusalalla tarvitaan ihmisten johtamisen osaamista
Rakennus- ja kiinteistöalan johtamiskulttuuri kaipaa kipeästi muutosta. Alan keskinkertaiseksi koetussa johtamisessa on haasteita erityisesti ihmisten ja yhteistyön johtamisessa – samalla näiden parantamisessa piilee alalle valtava potentiaali.
Rakennus- ja kiinteistöalalla on selkeitä haasteita johtamisessa. Monet johtamisen haasteista ovat juurtuneet rakennusalan kulttuuriin vuosikymmenten saatossa, ja niitä ylläpidetään usein tiedostamatta.
”Ongelmat ja muutoksen tarve on tiedostettava tarkkaan, jotta muutos toteutuisi. Se vaatii pysähtymistä oikeasti miettimään alan toimintatapoja ja sitä, miten asioita voisi tehdä paremmin”, RALAn toimitusjohtaja Johanna Holmström sanoo.
RALA selvitti johtamisen nykytilaa ja keinoja sen kehittämiseen syksyllä 2024 yhdessä KIRA-kasvuohjelman ja TYÖ2030-ohjelman kanssa toteutetussa rakentamisalan johtajuuden tulevaisuusvuoropuhelussa. Hankkeessa nousi esiin ihmisten johtamisessa puutteita, jotka vaikuttavat niin rakentamisen laatuun kuin työhyvinvointiin ja siten myös henkilöstötuottavuuteen.
Muutoksessa on kuitenkin ennen kaikkea kyse mahdollisuudesta.
”Rakennusalalle muutoksella on valtava potentiaali: ihmisten johtamisen osaamista lisäämällä voimme parantaa henkilöstötuottavuutta merkittävästi”, Holmström kertoo.
Katse kohti yhteistä tavoitetta
Rakennus- ja kiinteistöalan johtamisen keskeiset haasteet liittyvät erityisesti yhteistyöhön, johtamisen tunnistamiseen omana tehtävänään sekä inhimillisyyteen. Teemat nousivat esiin Tulevaisuusvuoropuhelun työpajoissa.
”Jokainen hoitaa omaa tonttiaan, ja yhteinen työskentely yhteistä tavoitetta kohti tuntuu vieraalta.”
”Paljastumisen pelko johtaa tiedon pimittämiseen, vaikka avoimuus olisi ratkaisu kehittymiseen.”
Yhteistyön ongelma ilmenee rakennusalalla pitkään vallinneena ”alan tapana”, jossa keskitytään ennemmin omaan työhön ja oman tuottavuuden maksimointiin kuin yhteistyön tekemiseen ja yhteiseen tavoitteeseen pyrkimiseen.
Avain tietoisuuden lisäämiseen yhteistyön merkityksestä ja hyödyistä on yhteistyön johtamisen kehittämisessä. Tulevaisuusvuoropuhelun tulokset antavat yhteistyötä tukevan kulttuurin rakentamiseen käytännönläheisiä keinoja, kuten ymmärryksen lisääminen yhteisestä tavoitteesta ja sen vaikutuksesta omaan työhön, selkeät tehtävä- ja roolijaot sekä turvallinen ilmapiiri käsitellä ja oppia virheistä.
”Yhteistyössä pitää olla valmis jakamaan tietoa, olemaan avoin, keskustelemaan ja kommunikoimaan – myös silloin kun kyse on omista virheistä tai siitä, että asioita on jäänyt tekemättä halutussa ajassa”, Johanna Holmström kertoo.
Johtamiseen tarvitaan lisää inhimillistä otetta
”Ei ymmärretä, että ihmisten johtaminen ja työnjohtaminen on kaksi eri konseptia, vaikkei niitä voi erottaa toisistaan.”
”Käskyttämistä ja olettamista itseohjautuvuudesta on enemmän kuin työn esteiden poistamista, asiantuntijuuden tukemista, hyödyntämistä ja kehittämistä.”
Hankkeessa selvisi, ettei ihmisten johtamista tunnisteta osana omaa johtamistehtävää. Alalla esihenkilöasemaan edetään usein oman ammattiosaamisen perusteella eikä ihmisten johtamiseen aina ole osaamista, mikä näkyy myös inhimillisyyden puuttumisena johtamisessa.
”Usein henkilöt jatkavat ammattiosaamiseensa liittyvää suorittamista, jolloin ihmisten johtaminen ja kohtaaminen jäävät hyvin pieneen rooliin. Silloin voi tulla ongelmia esimerkiksi luottamuksen syntymisessä”, Holmström kertoo.
”Ohitetaan kaikki tunteisiin liittyvät asiat keskusteluissa.”
”Aina ongelmiin ei uskalleta tarttua, koska niiden ratkaisu vaatisi nimenomaan henkilöjohtamisen taitoja. Ongelmat yritetään vaientaa ja odotetaan, että ne poistuvat, mikä ei toimi koskaan, vaan ongelmat vain kasvavat.”
Alalla keskeinen ongelma on myös siinä, miten toimitaan vaikeiden asioiden ja tilanteiden kanssa. Hankkeen työpajakeskusteluiden mukaan näiden käsittelyyn ei ole tarvittavaa osaamista, jolloin asiat helposti sivuutetaan.
”Yksi selkeä ratkaisu osaamispuutteeseen on ihmisten johtamisen lisääminen osaksi insinööri- ja diplomi-insinöörikoulutusta sekä täydennyskoulutuksia, joissa sitä nyt ei ole”, Holmström sanoo.
Muutos tehdään yhdessä!
Muutos johtamiskulttuurissa on välttämätöntä, sillä erilaiset murrokset, kuten digitalisaatio ja vastuullisuus, tuovat uudenlaisia vaatimuksia johtamiseen. Muutoksen aloittamisen aika on nyt.
Ensimmäinen askel muutokseen on ongelmien ja niiden vaikutusten tunnistaminen – ja niistä keskusteleminen. Jo pienet teot omassa työssä ja työyhteisössä avaavat polkua parempaan kulttuuriin, jossa ymmärretään ihmisten johtamisen, yhteistyön ja toisen työn arvostuksen merkitys.
”Mitä enemmän saadaan ihmiset mukaan ja puhumaan haasteista ja muutostarpeesta, sitä todennäköisemmin muutos tapahtuu”, Johanna Holmström kiteyttää.
Ongelmien esiin nostamisen lisäksi alalle tarvitaan myös hyviä esimerkkejä ja onnistumistarinoita. Juuri julkaistu RALAn ja KIRA-kasvuohjelman henkilöstötuottavuuden KIRA-haaste tarjoaa yrityksille keinoja parantaa henkilöstötuottavuutta ja saada parhaita käytäntöjä jakoon alalle. Haasteeseen ilmoittautuminen on auki maaliskuun loppuun asti.
Artikkelin sitaatit ovat nostoja työpajoissa käydyistä keskusteluista.
Johanna Holmström
Toimitusjohtaja
puh. 040 826 6703