20.5.2025 – Laadukkaasti laadusta -blogi

Ympäristövaikutusten vähentäminen tuottaa arvoa rakennushankkeelle

Todellinen vastuullisuus ei synny pelkistä asiakkaan vaatimusten täyttämisestä. RALA-ympäristösertifioidut yritykset ovat osoittaneet, että ympäristöohjelma, joka asettaa yritykselle omia ja todellisia tavoitteita, on avain siihen, että rakentaminen tuottaa myös arvoa.

RALA laajensi palveluitaan vuonna 2020 ympäristöjärjestelmän sertifiointiin. ISO 14001 -järjestelmään pohjaava sertifikaatti kehitettiin vastaamaan suomalaisen rakennusalan johtamisen erityistarpeita ja käsitteitä. Viime vuoden aikana RALA-ympäristösertifikaattien määrä kasvoi yli 20 %.

Ensimmäisiä RALA-ympäristösertifioituja rakennusalan yrityksiä olivat suunnittelutoimisto Sipti Environment Oy sekä infrarakentaja VM Suomalainen Oy.

Huhtikuuhun 2025 mennessä RALAn ympäristösertifikaatti on myönnetty jo 95 yritykselle. Näistä infraurakointia tekee 56 yritystä ja talonrakennusta 31. Arkkitehtitoimistoja joukossa on seitsemän, rakennuttajakonsultteja kymmenen.

Viiden kuluneen vuoden aikana kertynyt kokemukseni kymmenien yritysten ympäristöjärjestelmien arvioinnista on, että yrityksen ympäristöjohtamisen tärkein elementti on ympäristöohjelma, jossa asetetaan mitattavat tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet useamman vuoden ajanjaksolle.

Ympäristöohjelma on nimenomaan yrityksen oma näkemys siitä, mitä arvokasta yritys voi tehdä ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Pelkkä lainsäädännön noudattaminen tai ympäristövahinkojen ehkäiseminen eivät riitä – näinhän kaikki kunnialliset yritykset toimivat joka tapauksessa ainakin Suomen kaltaisessa maassa. Myöskään pelkkä tilaajien ympäristövaatimusten täyttäminen ei riitä ympäristöohjelman sisällöksi. Tilaajien vaatimuksiin on jokaisen kilpaillulla markkinalla toimivan yrityksen vastattava.

Monet säästöjä tuovat toimenpiteet ovat myös ympäristötekoja

Ympäristösertifioidulla yrityksellä on oltava aidosti omia tavoitteita ja toimenpiteitä. Kokemukseni perusteella yleisimpiä ja ilmeisimpiä toimenpiteitä ovat kustannussäästöjä tuottavat ratkaisut, jotka lisäävät urakan katetta. Ylijäämämaiden hyödyntäminen tai materiaalihukan vähentäminen ovat ympäristötekoinakin merkittäviä.

Kustannussäästöjä saadaan esimerkiksi infratyömaan massatasapainoa parantavilla logistiikkaratkaisuilla: voidaanko kaivuumaita hyödyntää työmaalla sen sijaan, että ne ajetaan pois? Jos massojen uudelleenkäyttö ei onnistu, löytyykö hyötykäyttöä läheisiltä työmailta?

Kuljetettavia tonnikilometrejä tietysti pyritään vähentämään jo kustannussyistä. Talonrakennuksessa vastaavia ympäristötekoja ovat esimerkiksi vähähiilisemmät ja edullisemmat lämmitysratkaisut työmaan olosuhteiden hallinnassa tai rakennusjätteiden tehokas alkulajittelu. Näiden toteuttaminen vaatii vain hyvää johtamista ja tulevien tekemisten ennakointia riittävän aikaisessa vaiheessa urakkaa.

Normaalia asioiden ja ihmisten johtamista siis. Onpa joku yritys arviointikäynnillä kertonut, että ympäristöohjelman laatiminen on tuonut uutta tavoitteellisuutta ja työn merkityksellisyyttä koko yrityksen muuhunkin johtamiseen.

Rakentamisen tavoitteeksi arvon tuotto, ei pelkkä säästö

Niin kauan kuin ilmastonmuutoksen hidastamisella tai luonnon monimuotoisuudella ei ole hintaa, pelkkä kustannussäästöjen tavoittelu ei kuitenkaan riitä. Tuotteen pidempi elinkaari tai vähähiilisen betonin käyttö maksavat jonkin verran enemmän, ja tällä perusteella niiden helposti ajatellaan olevan toteutuskelvottomia.

Jos kuitenkin ajatellaan rakentamista halpuuttamisen sijasta arvon tuottona, on tilaajan intressinä toteuttaa myös kustannuksia nostavia mutta ympäristön kannalta parempia ratkaisuja. Näiden vaihtoehtoisten suunnittelu-, työtapa- ja materiaaliratkaisujen tarjoaminen on voittava ajattelutapa kaikille alan toimijoille. Parhaat yritykset tekevät sitä jo.