11.10.2025 – Uutiset

RALAn uusi hanke kehittää ihmisten johtamisen osaamista rakennusalalla

Rakennusalalla ollaan hyviä johtamiaan prosesseja ja numeroita, mutta johtamisen kulttuuri on perinteisesti ollut hierarkkista ja johtamisessa keskitytään usein liikaa asioiden johtamiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisten johtamisen puute on keskeinen este tuottavuuden ja työhyvinvoinnin paranemiselle. RALAn pilottihanke etsii ratkaisuja ihmisten johtamisen osaamisen parantamiseksi rakennusalalla.

Rakennusalalla johtaminen on pitkään keskittynyt lähinnä kustannusten, aikataulujen ja prosessien hallintaan. Ihmisten johtamiseen, tunneosaamiseen ja psykologisen turvallisuuden luomiseen liittyvät taidot ovat jääneet sekä alan koulutuksessa että työelämässä vähälle huomiolle.

Tämä on johtanut siihen, ettei työn tuottavuus alalla ole kehittynyt vuosikymmeniin, vaikka muilla toimialoilla digitalisaation hyödyt ja uudet toimintatavat ovat nostaneet tehokkuutta.

Perinteisesti rakennusalalla johtamisen opit ovat peräisin armeijasta tai siirtyneet sukupolvelta toiselle, eivätkä ne enää vastaa nykyisiin työelämän ja vastuullisuuden vaatimuksiin. Myös seksuaalinen häirintä, muu häirintä ja syrjintä ovat rakennusalalla viimeisimpien tutkimusten ja kyselyjen mukaan valitettavan yleisiä.

Vuonna 2024 osana TYÖ2030-hanketta toteutetun rakennusalan johtamisen Tulevaisuusvuoropuhelun tulokset vahvistavat, että yleisesti johtaminen on alan sisällä keskinkertaista, ja erityisesti esihenkilöiden johtaminen on heikolla tasolla. Heikko johtamisen osaaminen näkyy työmailla epäselvinä vastuunjakoina, vaikeiden tilanteiden sivuuttamisena ja työilmapiiriä heikentävinä käytäntöinä. 

Pilottihanke seuraa esihenkilöiden kehittymistä ja vertaistuen vaikutusta

Rakentamisen Laatu RALA ry pyrkii parantamaan johtamisen osaamista rakennusalalla tänä vuonna käynnistyneellä hankkeellaan Rakennusala ja ihmisten johtaminen – pilottihanke johtamisosaamisen kasvattamiseen. 

Hankkeessa selvitetään, millaista johtamisen koulutusta ja oppimismetodeja tulisi käyttää ihmisten johtamisen koulutuksissa rakennusalalla. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus lisätä ymmärrystä vertaisryhmän merkityksestä esihenkilö- ja johtamistyössä kehittymisessä.

Hankkeen pilottiryhmään valittiin 18 rakennusalalla esihenkilötehtävissä toimivaa henkilöä eri puolilta Suomea. Pilottikoulutus koostuu neljästä 1,5–2 päivän koulutuskokonaisuudesta, joita täydennetään ennen ja jälkeen järjestettävillä etätapaamisilla. Ensimmäinen koulutusmoduuli järjestetään marraskuussa 2025.

Koulutuksissa käsitellään muun muassa luottamuksen rakentamista, psykologisen turvallisuuden luomista, vaikeiden tilanteiden johtamista sekä yhteistyön edistämistä. Oppimista tukevat ennakkotehtävät, oman osaamisen kehittymisen säännöllinen reflektointi, ryhmäytymisharjoitukset sekä osallistujien kokemuksiin perustuva keskustelu. Tavoitteena on testata ja käyttää mahdollisimman paljon erilaisia aktivoivia ja osallistavia oppimismenetelmiä.

Tulokset palvelevat koko alaa

Vuoteen 2027 jatkuvan hanke pyrkii tunnistamaan tehokkaimmat tavat lisätä koulutuksen kautta ihmisten johtamisen osaamista rakennusalalla. Tulokset palvelevat laajasti alan koulutuksen kehittämistä, ja niitä voidaan hyödyntää sekä tutkintoihin sisällytettävissä opinnoissa että täydennyskoulutuksissa. 

Osallistujien kehitystä seurataan kyselyin ja itsearvioinnein. Lisäksi heidän tiimeiltään kerätään tietoa koulutuksen käytännön vaikutuksesta esimerkiksi työilmapiiriin ja tuottavuuteen. Hankkeen tulokset kootaan loppuraporttiin ja esitellään webinaarissa, jossa myös pilottiryhmän jäsenet jakavat kokemuksiaan.

Hankkeessa tuotetut materiaalit julkaistaan avoimesti hankkeen verkkosivuilla. Pilotoidut koulutuskokonaisuudet ja oppimismetodit sekä hankkeessa kertyvät vertaisoppimisen tulokset tarjoavat koulutusorganisaatioille ja yrityksille välineitä kasvattaa koko alan esihenkilöiden johtamisosaamista. 

Vaikutukset työhyvinvointiin ja tuottavuuteen

Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että rakennusalan muutospaine on kasvanut ja alan perinteisen kulttuurin tulee muuttua. Tutkimuksen mukaan rakennusalan yrityksissä, joissa esihenkilöillä on tunneosaamisen taitoja ja työilmapiiri on hyvä, myös henkilöstötuottavuusindeksi on korkea. Johtajien ja esihenkilöiden asiaosaamisen kasvu ei vienyt henkilöstötuottavuutta huipputasolle, vaan kyseessä oli nimenomaan tunneosaaminen.

Esihenkilöiden tunneosaaminen ja oikeudenmukainen johtaminen ovat keskeisiä työhyvinvoinnin tekijöitä. Hyvä työilmapiiri ja psykologinen turvallisuus eivät synny sattumalta, vaan vaativat johdonmukaista ja osaavaa johtamista.

Tutkimusten mukaan pelkkä tekninen osaaminen ei riitä parantamaan henkilöstötuottavuutta huipputasolle, vaan tarvitaan taitoa kohdata ihmisiä, rakentaa luottamusta ja käsitellä vaikeita tilanteita. Kun nämä tekijät vahvistuvat, vaikutukset näkyvät sekä työntekijöiden jaksamisessa että tuottavuudessa.

Rakennusala on Suomen suurin työllistäjä, joten vaikutukset ulottuvat yksittäisiä työmaita laajemmalle. Työhyvinvoinnin paranemisella on merkittävä yhteiskunnallinen ulottuvuus, ja kulttuurinmuutos mahdollistaa myös alalla positiivisen tuottavuuskehityksen pitkän pysähtyneisyyden jälkeen.