20.12.2023 – Uutiset

Rakentamisen kosteudenhallinta haastaa – nyt ja tulevaisuudessa

Kosteudenhallinnan onnistuminen on merkittävä tekijä rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa niin rakennuksen terveellisyyden kuin kustannustenkin näkökulmasta. Siksi sen painoarvo on tärkeää tunnistaa hankkeen kaikissa vaiheissa ja löytää malleja kosteudenhallintaan rakennuksen koko elinkaarella.

RALA järjesti toukokuussa 2023 kosteudenhallinnan tilasta työpajan, johon osallistui alan tilaajien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden, tuoteteollisuuden ja järjestöjen edustajia sekä kosteudenhallintakoordinaattoreina toimivia. Yhteistä näkemystä koottiin rakennuksen koko elinkaaren näkökulma huomioiden. 

Työpajassa nousi esiin, että kosteudenhallinnan hyvät menettelyt tunnetaan yhä laajemmin ja työmaakäytännöt ovat kehittyneet erityisesti keskisuurten ja suurten rakennusliikkeiden toiminnassa. 

Nykyään esimerkiksi rakennetaan entistä enemmän sääsuojan alla ja materiaalien työmaa-aikaisen suojauksen taso on yleisestikin parantunut. Lisäksi kosteudenhallintasuunnitelmat ovat kehittyneet, ja materiaalivalintoihin ja ilmatiiviyden toteutumiseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Nämä kaikki auttavat onnistumaan kosteudenhallinnassa. 

Lisäksi koettiin, että kosteudenhallintakoordinaattori tilaajan edustajana edistää merkittävästi kosteudenhallinnan kokonaisvaltaista onnistumista hankkeissa. Myös suunnittelijoiden kosteudenhallintaan liittyvän syväosaamisen ja detaljisuunnittelun tason arvioitiin kehittyneen.

Kosteudenhallinnan kehityskohteet löytyvät tiedon ja kokonaisuuksien hallinnasta

Kosteudenhallinnan kehityskohteina työpajassa nousi esiin erityisesti neljä osa-aluetta: tilaamisvaihe, tiedon siirtyminen rakentamisvaiheesta käytön ja ylläpidon vaiheeseen, kosteudenhallinta rakennuksen käyttövaiheessa ja korjausrakentamisessa sekä kosteudenhallinta rakennuksen koko elinkaaren kokonaisuudessa.

Huomionarvoista on, että suunnittelu- ja rakentamisvaiheet tai rakentamiseen liittyvä logistiikka eivät nousseet enää tärkeimpien kehitystä vaativien osa-alueiden joukkoon. Tämä osoittaa, että näihin vaiheisiin on panostettu ja kosteudenhallinnassa on päästy hyvin eteenpäin. 

Jatkossa painottuukin siis tarve kehittää kosteudenhallintaa koko elinkaaren kokonaisuuden näkökulmasta ja huolehtia tiedon siirtymisestä. On tärkeää, että jo tilaamisvaiheessa tunnistetaan hankkeen kosteustekniset erityispiirteet ja varmistetaan riittävät resurssit. Realistinen aikataulu, riittävät suunnitteluresurssit ja kosteudenhallinakoordinaattorin kiinnittäminen hankkeeseen luovat hyvän pohjan onnistumiselle. 

Työpajassa tiedon siirtymisen kannalta kriittisin kohta nimettiin 'Rakentamisvaiheen ja käytön vaiheen väliseksi kuiluksi', johon tieto katoaa. On tärkeää, että suunnitteluvaiheessa tunnistettu tieto rakennuksen kosteusteknisistä erityispiirteistä siirtyisi katkeamattomana kuilun yli käytön vaiheeseen. 

Monissa hankkeissa ylläpitohenkilöstö perehdytetään kattavasti LVIS-teknisten laitteiden käyttöön ja huoltoon, mutta rakennetekniset kosteudenhallinnan tarpeet jäävät vähemmälle. Samoin olisi tärkeää, että jos rakenteita on päässyt kastumaan työnaikaisesti, niiden seurantaan osattaisiin kiinnittää käytön aikana tarvittava huomio ja rakenteiden kosteustekninen toimivuus voitaisiin varmistaa.

Ilmastonmuutos kannustaa yhteistyöhön

Kun tarkastellaan historiaa, kullakin aikakaudella on tunnistettavissa omat kosteudenhallinnan haasteensa ja niin kutsutut tyyppivikansa, joista on aina opittu. Tällä hetkellä keskeinen haaste on ilmastonmuutos ja vähäpäästöisyyteen tähtäävät toimet rakentamisessa. 

Ilmastonmuutos vaikuttaa rakennuksiin lämpötilan nousun, lisääntyvän viistosaderasituksen, tulvariskien kasvun ja ilman suhteellisen kosteuspitoisuuden nousun myötä. Myös pilvisyyden arvioidaan lisääntyvän ja sateen tulevan lumisateen sijaan yhä enemmän vetenä. Nämä ilmiöt korostavat kosteudenhallinnan haasteita ja toisaalta sen tärkeyttä entisestään. Esimerkiksi kosteus- ja homevaurioille otolliset olosuhteet keskimäärin lisääntyvät ja toisaalta rakenteiden kuivuminen hidastuu. 

Lämpötilan nousun seurauksena rakennusten jäädytyksen tarve on lisääntynyt ja tulee edelleen lisääntymään.  Rakennusten jäähdyttäminen vaikuttaa rakenteiden lämpö- ja kosteusjakaumaan. Tässä yhteydessä syntyvät kosteusriskit tulee tunnistaa ja ottaa haltuun. 

Rakentamisessa on tyypillistä, että hankkeen joka vaiheessa on omat toimijansa eikä välttämättä kukaan hallitse rakennuksen kokonaisuutta koko elinkaaren yli hankesuunnittelusta purkuvaiheeseen. Jatkossa tulee yhä tärkeämmäksi löytää toimivia malleja rakennusten elinkaaren hallintaan. 

Kun tekniset ratkaisut monimutkaistuvat, olisi kosteudenhallinnan näkökulmasta löydettävä selkeitä, hyväksi todettuja ja helposti huollettavia ratkaisuja. Tässä tilanteessa yhteistyön onnistuminen tulee korostumaan.  On tärkeää, että kaikki osapuolet tunnistavat, mikä heidän osuutensa on pitkällä aikavälillä, ja miettivät, miten niin omia kuin yhteisiäkin toimintamalleja voi kehittää. 

Samalla, kun ilmasto muuttuu, pyritään vähentämään muutoksen vaikutuksia ja toisaalta tavoitellaan vähähiilisyyttä. Kunkin tavoitteen ja toimenpiteen vaikutus kokonaisuuden onnistumiseen on tärkeä tunnistaa. Hankkeissa on jatkossa yhä oleellisempaa luoda edellytykset pitkäikäiselle, terveellisille ja turvallisille sekä korjattavissa ja lopulta kierrätettävissä oleville rakennuksille.