16.1.2026 – Vastuullisuusmittariston ja raportointiohjeiden kehityshanke
Ajankohtaista rakennusalan sääntelyssä
Rakennusala elää parhaillaan merkittävää murrosvaihetta. Sääntely uudistuu sekä Suomessa että EU-tasolla vauhdilla, ja muutokset koskettavat laajasti koko toimialaa aina rakennuttajista ja suunnittelijoista materiaalivalmistajiin. Vähähiilisyys, elinkaariajattelu, digitalisaatio ja tiedon läpinäkyvyys nousevat yhä vahvemmin sääntelyn ytimeen.
Aiemmasta julkaisusta löydät vastuullisuussääntelyn ajankohtaiskatsauksen, mutta tässä artikkelissa keskitymme siihen, mikä rakennusalan sääntelyssä on juuri nyt ajankohtaista ja mitä muutokset tarkoittavat käytännössä.
Rakentamislaki
Osana rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallista toimeenpanoa rakentamislakiin on sisällytetty pakollinen ilmastoselvitys, joka pitää sisällään rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjäljen sekä -kädenjäljen arvioinnin niille uudisrakennuksille, joille haetaan rakentamislupaa 1.1.2026 lähtien.
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan vähähiiliseksi. Uuden rakennuksen tai rakentamislupaa edellyttävän laajamittaisesti korjattavan rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava rakentamislupaa varten tehtävässä ilmastoselvityksessä. Ilmastoselvitystä ei tarvita sellaiselle uudelle rakennukselle, jota ei ole suunniteltava ja rakennettava 37 §:n mukaan lähes nollaenergiarakennukseksi, eikä korjattavalle erillispientalolle tai laajamittaisesti korjattavalle rakennukselle, jonka energiatehokkuutta ei ole mainitun pykälän mukaan parannettava korjaustyön yhteydessä.
Ympäristöministeriö antoi asetuksessaan ilmastoselvityksen kanssa vaatimuksen myös rakennustuoteluettelosta, joka on laadittava rakentamislupaa haettaessa. Rakennustuoteluettelossa rakennustuotteet luetellaan erikseen rakennuksen osille, kuten rungolle, julkisivuille, oville ja ikkunoille, sekä rakennuspaikan rakenteille ja perustuksille, perustuen kappalemääriin, massaan tai muihin määrätietoihin. Luetteloon sisällytetään myös loppukatselmuksessa uudelleenkäytetyt, ylijääneet ja kierrätetyt materiaalit, mikäli niiden käyttö vähentää merkittävästi rakennuksen hiilijalanjälkeä.
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
Uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) keskeisenä tavoitteena on rakennuskannan päästöttömyys vuoteen 2050 mennessä. Jotta tavoitteeseen päästään, tulee uusien julkisessa omistuksessa olevien rakennusten olla päästöttömiä vuodesta 2028 alkaen ja kaikkien uusien rakennuksien vuodesta 2030 alkaen.
Direktiivin kansalliseen toimeenpanoon on aikaa kaksi vuotta, eli muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä 29. toukokuuta 2026 mennessä.
Mitä tämä tarkoittaa rakennusalan yrityksille?
- Fossiilisista polttoaineista lämmityksessä luovutaan vuoteen 2040 mennessä
- Energiamuotokertoimet (pl. fossiiliset polttoaineet) pienenevät 25%
- E-luvun raja-arvoja kiristetään
- Lämpöhäviön sallittu raja kiristyy 90%:iin nykyisen 100% sijaan uudisrakennuksissa
- Rakennuksille tulee laskea käytön aikaiset energian päästöt
Asetuksen tavoitteena on kuitenkin toteuttaa muutokset kohtuullisin kustannuksin, mikä jättää liikkumavaraa täytäntöönpanolle. Lisäksi ehdotetut energiamuotokertoimet, niiden entisestään pienentäminen päästöttömällä energialla sekä päästöttömän rakennuksen E-luvun laskentatapa mahdollistavat sen, että Suomessa rakennuksia mahdollisesti voidaan määritellä päästöttömiksi ilman merkittäviä muutoksia nykyisiin rakennustapoihin. Näin ollen asetuksen todelliset vaikutukset saattavat jäädä pienemmiksi kuin aluksi ajateltiin.
EU:n rakennustuoteasetus
EU:n rakennustuoteasetus (Construction Products Regulation, CPR) tuli voimaan 7. tammikuuta 2025 ja sen soveltaminen alkaa 8.1.2026. Siirtymävaihe kestää useita vuosia 2030-luvulle saakka.
Rakennustuoteasetuksen uudistus muun muassa säilyttää rakennustuotteiden CE-merkinnän pakollisena, mutta poistaa lainsäädännöllisiä esteitä rakentamisen kiertotalouden tieltä. Asetuksen päivitys myös lisää tietovaatimuksia CE-merkityille tuotteille, kuten ilmoitusvelvoitteen rakennustuotteen hiilijalanjäljestä ja myöhemmin muista ympäristöindikaattoreista (esim. kierrätettävyys, resurssitehokkuus, myrkyllisyys) sekä vaateen digitaalisen tuotepassin (DPP) saatavuudesta. Lisäksi CE-merkittyjen tuotteiden pakollinen suoritustasoilmoitus (DoP) laajenee kattamaan ympäristötietoja perinteisten teknisten väitteiden lisäksi. Myös rakennustuotteiden määritelmä laajenee uusiin tuotteisiin asetuksen myötä, minkä seurauksena mm. 3D tulostetut tuotteet kuuluvat jatkossa rakennustuotteisiin.
EU:n ekosuunnitteluasetus
EU:n ekosuunnittelua koskeva asetus (Ecodesign for Sustainable Products Regulation, ESPR) astui voimaan kaikissa jäsenmaissa 18.7.2024, korvaten vaiheittain vuonna 2009 annetun ekosuunnitteludirektiivin. Asetuksen tavoitteena on pienentää tuotteiden koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia sekä parantaa kestävien tuotteiden liikkuvuutta EU:n markkinoilla.
Mitä tämä tarkoittaa rakennusalan yrityksille?
- Asetus laajenee kattamaan suuremman tuotevalikoiman, johon kuuluu myös rakennusmateriaalit ja elektroniikka
- Tuotteiden kestävyydelle, korjattavuudelle ja kierrätettävyydelle asetetaan tiukemmat kriteerit, mikä kannustaa mm. modulaarisuuteen
- CPR:n tavoin vaade digitaalisen tuotepassin (DPP) käyttöönotosta lisää arvoketjun läpinäkyvyyttä
- Vaatimukset kuluttajille annettavista tiedoista lisääntyvät
- ESPR koskee kaikkia EU-markkinoille tuotteita tuovia toimijoita
Vaikka sääntelyn kiemurat voivat tuntua haasteellisilta seurata ja työläiltä toteuttaa, tarjoavat ne kuitenkin mahdollisuuden innovaatioihin, tehokkuuteen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
Kirjoittaja: Laura Björk, Taigawise Oy