16.1.2026 – Vastuullisuusmittariston ja raportointiohjeiden kehityshanke

Vastuullisuussääntelyn ja CSRD:n nykytila

Kuten RALAn Ajankohtaiskatsaus vastuullisuussääntelyyn -webinaarissa todettiin, yrityksillä on valtava määrä vaikutusmahdollisuuksia – ja samalla merkittäviä vaikutuksia niin ihmisiin, ympäristöön kuin koko yhteiskuntaan. Juuri näiden vaikutusten takia yritysten toimintaa halutaan ohjata yhä vastuullisempaan suuntaan.

Yritysvastuun kehitys ei kuitenkaan tapahdu tyhjiössä, vaan se heijastaa laajempaa globaalia muutosta: mm. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden viitoittamana maailmassa pyritään kohti kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta. Sääntelyn avulla voidaankin vauhdittaa tätä muutosta – luomalla yhteiset pelisäännöt, jotka auttavat ohjaamaan yritystoimintaa läpinäkyvämmin, vastuullisemmin ja pitkäjänteisemmin.

Tässä artikkelissa kurkistamme vastuullisuussääntelyn ajankohtaisiin aiheisiin, keskittyen erityisesti EU:n viitekehykseen. 

Missä mennään – CSRD:n nykytila

Erityisesti kestävyysraportointidirektiivin eli CSRD:n tilanne on puhuttanut viime aikoina Omnibus -paketin tuomien muutosten vuoksi. Mutta mistä olikaan kyse ja missä mennään nyt?

Mikä CSRD on?

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on EU:n kestävyysraportointia koskeva direktiivi, joka velvoittaa yrityksiä raportoimaan toimintansa ympäristö-, sosiaalisista ja hallintovaikutuksista, sekä toiminnalleen aiheutuvista taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista yhteisten ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standards) mukaisesti. Sen tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä, vertailukelpoisuutta ja luotettavaa tietoa organisaatioiden vastuullisuudesta, sekä viedä kestävyysraportointia samalle lähemmäksi taloudellista raportointia.

CSRD:n nykytila

Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2025 Omnibus I -paketin, jonka tarkoituksena oli keventää mm. CSRD:n velvoitteita. Sen jälkeen vaiheita on ollut useita, mutta lyhykäisyydessään sovellusalan tilanne on seuraava:

• Ensimmäisen aallon raportoijat ovat jo julkaisseet ensimmäiset CSRD:n mukaiset raporttinsa vuonna 2025 (tilikauden 2024 tiedoista)
• Huhtikuussa 2025 julkaistun Stop-the-clock -direktiivin mukaisesti niin kutsuttujen toisen ja kolmannen aallon yritysten raportointivelvoitteet siirtyivät kahdella vuodella eteenpäin
• Viimeisimpänä käänteenä joulukuun 2025 puolessa välissä Parlamentti hyväksyi Omnibus I:sen, joka rajasi CSRD:n velvoittamaan ainoastaan yrityksiä, joilla seuraavat ehdot täyttyvät:
  • Keskimäärin yli 1000 työntekijää tilikauden aikana, ja
  • Yli 450 miljoonan euron liikevaihto
• Joulukuisen päätöksen mukaisesti tilikausien 2024-2026 raportointiin sovelletaan alkuperäisiä vaatimuksia elleivät jäsenvaltiot vapauta tulevaisuudessa CSRD:n soveltamisalaan kuulumattomia yrityksiä velvoitteista
• Uudet kynnysarvot astuvat voimaan 1.1.2027

Lisäksi raportointivaatimuksia on yksinkertaistettu, ja alakohtainen raportointi muuttuu vapaaehtoiseksi. Alle tuhannen työntekijän yrityksiä suojataan siten, etteivät ne joudu luovuttamaan suuremmille liikekumppaneilleen enempää tietoja kuin vapaaehtoiset kestävyysraportointistandardit (VSME) edellyttävät.

Missä muualla Omnibus I -paketti vaikuttaa?

CSDDD

Omnibus I -paketti ei suinkaan ulottunut ainoastaan koskettamaan CSRD:tä vaan myös mm. CSDDD:tä eli yritysvastuudirektiiviä (Corporate Sustainability Due Diligence Directive). CSDDD velvoittaa soveltamisalaansa kuuluvia yrityksiä:

• tunnistamaan toimintansa ja toimitusketjunsa haitalliset vaikutukset,
• ehkäisemään ja vähentämään niitä,
• korjaamaan aiheutuneet vahingot tai haitat,
• ja raportoimaan toimistaan läpinäkyvästi.

Joulukuun puolessa välissä hyväksytty Omnibus toi  CSDDD:n toimeenpanoon seuraavia muutoksia:

• CSDDD:n soveltamisalaan kuuluu vain hyvin suuria yrityksiä, jotka täyttävät raja-arvot:
  • Yli 5000 työntekijää, ja
  • Yli 1,5 miljardin euron liikevaihto
•  Jäsenvaltioiden on saatettava muutokset osaksi kansallista lainsäädäntöä 26.7.2028 mennessä ja soveltaminen alkaa 26.7.2029
• Lisäksi komission on julkaistava yleiset due diligence ohjeet ennen täytäntöönpanon määräaikaa, jotta yrityksillä on kaksi vuotta aikaa varautua

Lisäksi jatkossa yrityksiltä ei enää vaadita siirtymäsuunnitelmia, joiden tarkoituksena oli varmistetaa, että yrityksen liiketoimintamalli tukee kestävään talouteen siirtymistä. Myös CSDDD:n kohdalla alle 1000 henkilöä työllistävät yritykset suojataan vapaaehtoisten standardien vaateet ylittäviltä tietopyynnöiltä.

EU-taksonomia

Myös EU-taksonomia eli luokittelujärjestelmä, joka määrittelee, mitä taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä, on Omnibus I:n tuomien muutosten alla. Parlamentin marraskuisen kannan mukaan myös EU-taksonomian sovellusala tulisi noudattamaan CSRD:n soveltamisalaa yritysten koon suhteen.

EU-taksonomian vaatimukset kuitenkin noudattavat yhä tuttuja periaatteita - jotta taloudellinen toiminto voidaan luokitella taksonomian mukaiseksi, tulee sen täyttää seuraavat kriteerit:

• edistää yhtä tai useampaa EU:n ympäristötavoitetta,
• ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille (DNSH- eli Do No Significant Harm -periaate),
• noudatettava vähimmäisvaatimuksia (mm. ihmisoikeudet)

CBAM

Omnibusin vaikutukset koskettavat myös CBAM:ia (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli EU:n hiilisarjamekanismia, jonka tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoa ja tasata kilpailua EU:n ilmastotoimia noudattavien ja niiden ulkopuolella toimivien yritysten välillä.

CBAM:n ytimessä on ajatus siitä, että hiili-intensiivisille EU:n ulkopuolelta tuotaville tuotteille asetetaan maksu, joka vastaa niitä päästökustannuksia, joita EU:ssa toimivien yritysten on maksettava päästökaupan seurauksena. Tavoitteena on varmistaa tasapuoliset kilpailuolosuhteet ja estää tuotannon siirtäminen maihin, joissa ilmastovaatimukset ovat heikommat.

CBAM:n osalta Omnibus I -paketin tuoma yksinkertaistamisasetus astui voimaan lokakuussa. Kyseisessä yksinkertaistamisasetuksessa muutettiin mm. vähäarvoisia tavaroita koskeva raja-arvo massaan perustuvaan kynnysarvoon, jonka mukaan CBAM:n sovellusalaan kuuluu, kun tuonti ylittää 50 tonnia (kg) vuodessa.

Mitä muuta sääntelyssä on meneillään?

Vaikka Omnibus I -paketti on ollut vastuullisuussääntelyä koskevan keskustelun keskiössä viime aikoina, on moni muukin asia yhtälailla ajankohtainen. Suosittelemmekin tutustumaan mm. seuraaviin asetuksiin ja direktiiveihin.

EU:n Whistleblowing-direktiivi

Whistleblowing-direktiivin tavoitteena on suojella työntekijöitä ja muita henkilöitä, jotka ilmoittavat epäeettisestä tai laittomasta toiminnasta organisaatiossa. Direktiivi on jo osa Suomen kansallista lainsäädäntöä.

Metsäkatoasetus (EUDR)

Metsäkatoasetuksen (EU Deforestation Regulation) tavoitteena on torjua metsäkatoa varmistaen, että EU:n markkinolla ei käydä kauppaa tuotteilla jotka ovat peräisin alueilta, joilla on tapahtunut metsäkatoa tai merkittävää metsien heikkenemistä vuoden 2020 jälkeen. Metsäkatoasetuksen sisältö ja toimeenpano ovat olleet muutoksien alla, mutta joulukuun 2025 puolessa välissä Euroopan parlamentti hyväksyi muutokset:

• Suurten toimijoiden ja kauppiaiden on sovellettava asetusta 30.12.2026 lähtien
• Pienten, alle 50 henkilöä työllistävien ja CBAMin alaisten tuotteiden osalta vuosiliikevaihdoltaan 10 miljoonan euron alle jäävien toimijoiden on sovellettava asetusta 30.6.2027 alkaen

​​​​Pakkotyöasetus

EU:n pakkotyöasetuksen tarkoituksena on estää pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden päätyminen EU:n sisämarkkinoille, jotta pakkotyötä voitaisiin tehokkaammin torjua. Asetusta aletaan soveltaa joulukuussa 2027.

Palkka-avoimuusdirektiivi

Palkka-avoimuusdirektiivin päätavoitteena on kaventaa ja lopulta poistaa sukupuolten välinen palkkaero sekä varmistaa, että palkkaus on reilua ja läpinäkyvää kaikkialla EU:ssa. Direktiivi on jo voimassa ja jäsenvaltioiden on toimeenpantava direktiivi kesäkuun 2026 alkuun mennessä.

Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi

Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin tarkoituksena on vahvistaa kuluttajien oikeuksia ja suojata heitä harhaanjohtavalta “vihreältä” markkinoinnilta sekä helpottaa ympäristö- ja kiertotalousmyönteisten valintojen tekemistä. Direktiivi hyväksyttiin vuonna 2024, ja jäsenvaltioiden tulee asettaa se osaksi kansallista lainsäädäntöä maaliskuun 2026 loppuun mennessä.

 

Kirjoittaja: Laura Björk, Taigawise Oy