10.6.2024 – Uutiset
Laatukulttuuri paranee kiinnittämällä huomiota ammattiylpeyteen ja hyvään johtamiseen
Keräsimme loppukevään aikana ajatuksia alan laatukulttuurista epävirallisella kyselyllä, jota levitimme mm. sosiaalisen median ammattiverkosto LinkedInissä. Vastausten mukaan rakentamisen laatu on Suomessa keskimääräisellä tasolla ja laatukulttuuria parannetaan ennen kaikkea kiinnittämällä huomiota ammattiylpeyteen sekä hyvään johtamiseen.
Lyhyessä kyselyssä oli kolme kysymystä. Vastaajia pyydettiin 1) antamaan kokonaisarvio rakentamisen laadun tasosta Suomessa asteikolla 1-5 tähteä; järjestämään rakentamisen laadun osa-alueita tärkeysjärjestykseen; ja 3) valitsemaan, mihin asiaan vastaaja itse tarttuisi rakennusalan laatukulttuurin parantamiseksi.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään mm. RALAn strategiatyön lähtömateriaalina. Kiitos kaikille vastaajille!
1. Rakentamisen laadun kokonaisarvio Suomessa
Vastaajia pyydettiin antamaan kokonaisarvio rakentamisen laadun tasosta Suomessa asteikolla 1-5 tähteä. Valtaosa vastaajista (86 %) koki rakentamisen laadun kolmen tai maksimissaan neljän tähden arvoiseksi, 14 % kahden tähden arvoiseksi ja ainoastaan kaksi prosenttia vain yhden tähden arvoiseksi. Kaikkien vastausten keskiarvoksi tuli 3.05.
2. Rakentamisen laadun tärkeimmät osa-alueet
Vastaajia pyydettiin järjestämään rakentamisen laadun osa-alueita tärkeimmästä vähiten tärkeään. Selkeästi tärkeimmäksi nousi tekninen laatu, toiselle sijalle ammattiylpeys ja kolmannelle rakennusalan avoimuus. Vähiten tärkeänä pidettiin rakennustyön edullisempaa hintaa.
3. Toimenpiteet laatukulttuurin parantamiseksi
Kolmannessa kysymyksessä pyydettiin vastaajia valitsemaan, mihin asiaan he itse tarttuisivat ensimmäisenä rakennusalan laatukulttuurin parantamiseksi. Ylivoimaiseksi ykköseksi nousi ammattiylpeyden nostaminen ja palkitseminen ja toiselle sijalle hyvä johtaminen ja psykologinen turvallisuus.
Vaihtoehdon muu kohdalla peräänkuulutettiin mm. laatukouluttamista; sisäilmaymmärryksen lisäämistä; julkista rekisteriä toistuvien rikkomusten tekijöille; oman työn arvostamista; luottamusta yhteistoimintaan; laadun tarkastamista ja vaatimista työmaalla sekä asianmukaista perehdytystä ja laatuvaatimusten läpikäyntiä ennen työn aloitusta; ratkaisujen esiin tuomista nykypäivän ongelmiin; tiedolla rakentamista; sekä perusasioita: hyvää suunnittelua, realistisia aikatauluja ja että tehdään sitä, mitä on tilattu.
"Avoimuus kaikilla tasoilla!"
Vastaajilla oli myös mahdollisuus jakaa ajatuksia toimenpiteistä laadun ja laatukulttuurin parantamiseksi avoimen palautteen muodossa. Ylle kirjattu väliotsikko on suora lainaus avoimista vastauksista. Avoimuutta, tiedonvaihtoa ja vuoropuhelua rakentamisen ketjun osapuolten välillä nostettiin vastauksissa paljon.
Toinen teema, joka toistui, oli vaatimustason nostaminen. Työnjohtajien pitää tuntea laatuvaatimukset ja vaatia niiden mukaista työnjälkeä; lipsumista ei saa sallia tai katsoa läpi sormien. Laadun merkitykseen ja laatuun panostamiseen pitää kiinnittää huomiota yhtä kattavasti kuin työturvallisuuden parantamisen eteen on tehty.
Kuten yksi vastaajista sanoi: "Kaikki kulminoituu ensisijaisesti työntekijän ja työnjohdon haluun, tahtotilaan ja osaamiseen."
Alla muutamia muita nostoja avoimista ajatuksista.
Laadukkaaseen korjaamiseen ja käyttötarkoituksen muutoksiin pitäisi ohjata enemmän resursseja jo ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennuskannan laatuun vaikuttavat väärin tai huonosti tehdyt korjaukset, jotka purkamisen lisäksi heikentävät mm kansallista kiinteistövarallisuutta.
Uskon, että kun alalla saadaan ammattiylpeys, sekä laadukas tiedonvaihto ja yhteistyö kuntoon, niin hinta, tuottavuus sekä maine kehittyvät.
Rakentaminen on paritanssia, eli iso laatuvastuu on myös tilaajalla, oli kyse uudis- tai korjausrakentamisesta. Eli rakentamisen laatua ei saada isossa kuvassa kehitettyä riittävästi, jos keskitytään vain rakentajiin.
Rakentamisen laatua käsitellään julkisuudessa liikaa virheiden ja syyllisten etsimisen kautta. Laatua voisi esitellä myös tavoitteellisena ja esimerkillisesti jo saavutettuna päämääränä johon muutkin voivat pyrkiä ja päästä.
Entistä laajempi yhteistyö paitsi asiakkaitten, myös rakennuttajien ja loppuasiakkaitten kanssa. Tämä edesauttaa kokonaisvaikutusten ja kokonaisuuksien hallintaa, siitähän loppujen lopuksi on kyse.