5.9.2025 – Uutiset
Kuivaketju10:n käyttöä korjausrakentamisessa voisi kasvattaa
Kuivaketju10-toimintamalli on laajasti käytössä suomalaisissa rakennushankkeissa. Toimintamallia käytetään etenkin uudiskohteissa, mutta sillä on potentiaalia myös korjausrakentamisen saralla. Korjausrakentaminen kattaa noin puolet kaikesta rakentamisesta.
Oulun rakennusvalvonnan ja muiden alan toimijoiden yhteistyössä kehittämä ja RALAn ylläpitämä Kuivaketju10 on kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla torjutaan kosteusvaurioiden riskejä rakennusprosessissa ja -kohteissa. Sen avulla voidaan välttää merkittävä määrä kosteusvaurioiden seurannaiskustannuksista. Toimintamalli on laajassa käytössä suomalaisissa rakennushankkeissa, esimerkiksi vuonna 2024 se on ollut käytössä lähes 400 hankkeessa.
Maksuttoman toimintamallin perustana on riskilista, joka sisältää suomalaisen rakentamisen 10 keskeisintä kosteusriskiä. Kymmenelle kosteusriskille on esitetty riskilistassa suunnittelu- ja todentamistehtävät, jotka opastavat kosteusriskien torjumiseen rakennushankkeen kaikissa vaiheissa tilaamisesta käyttöön ja ylläpitoon saakka.
KORJAUSRAKENTAMINEN KATTAA NOIN PUOLET KAIKESTA RAKENTAMISESTA SUOMESSA
Kuivaketju10-toimintamalli on käytössä etenkin uudisrakentamisessa, mutta myös korjausrakentamisen hankkeissa sitä on käytetty menestyksekkäästi. Potentiaalia ja tarvetta suuremmalle käyttöönotolle kuitenkin olisi.
Suomessa noin puolet rakennushankkeista on korjausrakentamista. Mitä enemmän toimintamallia käytettäisiin korjausrakentamisenkin puolella, sitä laajemmin sen hyödyt saataisiin käyttöön.
Kuivaketju10:n ajatuksena on, että sitä noudattamalla hankkeen kosteusriskit torjutaan rakennusprosessin kaikissa vaiheissa. Tällöin lopputuloksena on terveellinen ja turvallinen rakennus, jossa esimerkiksi sisäilmaongelmien syntyminen on minimoitu. Sillä taas on keskeistä merkitystä rakennuksen käyttäjille, kuten rakennuksessa työskenteleville tai asukkaille.
Kosteudenhallinnan onnistumisella korjausrakennushankkeissa voidaan nähdä myös kansallinen ja kansantaloudellinen merkitys. Sillä voidaan varmistaa osaltaan käyttäjilleen terveellinen ja turvallinen sisäilma, vähentää rakenneosien ja rakennusten korjaustarvetta jatkossa ja näin pidentää niiden elinkaarta. Erityisesti ulkovaipparakenteiden osalta voidaan kosteusteknisesti onnistuneilla korjauksilla myös vähentää rakennusten energian kulutusta.
KUIVAKETJU10:SSÄ ON KEHITYSMAHDOLLISUUKSIA KORJAUSRAKENTAMISEN TARPEISIIN
Ympäristöministeriö teetti Terveet Tilat 2028 -hankkeen puitteissa selvityksen Kuivaketju10-toimintamallin ajantasaisuudesta ja päivitystarpeista. Afryn tekemän toimintamallin arviointi- ja kehittämisprojekti valmistui keväällä 2025. Arviointi- ja kehittämisprojektin tulosten mukaan toimintamalli sopii paremmin uudisrakentamiseen kuin korjausrakentamiseen.
Korjausrakentamisen saralla olisi kuitenkin potentiaalia toimintamallin vielä suuremmalle käyttöönotolle. Sitä edesauttaisi toimintamallin sähköisen järjestelmän muokkaaminen palvelemaan paremmin myös korjausrakentamisen tarpeita. Esimerkiksi projektien luomista ja muokkaamista tulisi mielestäni helpottaa, jolloin projekti voitaisiin helposti räätälöidä esimerkiksi koskemaan vain korjauskohteena olevia julkisivuja silloin, kun hankkeessa ei tehdä muita korjauksia.
Lisäksi korjauskohteissa huomioon otettavat seikat olisivat erillisenä osiona järjestelmässä, mikä ohjaisi jo tilaajiakin riittävien lähtötietojen keräämiseen. Käytön sujuvoittaminen ja nopeuttaminen toivottavasti myös kannustaisi ottamaan se käyttöön yhä useammassa korjauskohteessa.
Artikkelin kirjoittaja Terhi Haapsaari tarkastelee toimintamallin kehitysmahdollisuuksia valmisteilla olevassa opinnäytetyössään Metropolian ammattikorkeakoulun rakennustekniikan linjalle.