22.2.2022 – Uutiset

Kuivaketju10-kysely: rakentamisen kosteudenhallinnassa riittää vielä parannettavaa

RALAn uusimman Kuivaketju10-kyselyn mukaan kosteudenhallinnassa edetään pienin askelin, mutta paljon on edelleen tehtävää. Tutkija Juha-Matti Junnonen pohtii kyselyn lisäksi yleisemmin kosteusasioiden roolia suomalaisessa rakentamisessa.

Rakentamisen Laatu RALA ry selvitti nyt kolmatta kertaa kosteudenhallinnan parissa työskentelevien kokemuksia Kuivaketju10-toimintamallista. Marraskuussa 2021 toteutettu kysely suunniteltiin ja suunnattiin erikseen rakennusvalvonnan työntekijöille sekä Kuivaketju10-toimintamallin sähköisen järjestelmän käyttäjille.

Rakennusvalvonnan piirissä Kuivaketju10:n tunnettuus on hieman kasvanut, ja 60 % vastaajista tuntee sen hyvin tai erittäin hyvin. Vastanneista valvojista 54 % arvioi kuitenkin, että rakennushankkeeseen ryhtyvät tuntevat toimintamallin huonosti tai hyvin huonosti. Sen käyttöä edistettäisiin vastaajien mukaan parhaiten tiedottamisella ja eri hanketahojen koulutuksella. Tarjolla olevia riskilistauksia, tehtäväkuvauksia ja ohjeistusta pidetään enimmäkseen toimivina.

Kuivaketju10:n sähköisen järjestelmän käyttäjistä 73 % pitää sen käyttöliittymää hyvänä tai erittäin hyvänä. Järjestelmän koetaan tukevan osapuolten yhteistyötä ja lisäävän tietoisuutta kosteudenhallinnasta. Vastaajat kokevat myös, että koko toimintamalli vaikuttaa positiivisesti rakentamisen laatuun ja tuo asioiden hoitoon helppoutta ja järjestelmällisyyttä.

Juha-Matti Junnonen

Joustava ja edelleen kehittyvä toimintamalli

Kyselyä oli toteuttamassa tutkija Juha-Matti Junnonen Tampereen Yliopistosta. Myös edellisistä kyselyistä vastanneena hän tunnistaa tuloksista tietyt toistuvat perushavainnot.

"Isommissa kaupungeissa kosteudenhallintaa hoidetaan hieman pienempiä paremmin. Tämä on sikäli ymmärrettävää, että jälkimmäisissä rakennushankkeetkin ovat tyypillisesti pienempiä ja kosteudenhallinnan rooli on niissä usein vähäisempi", toteaa Junnonen.

Kyselyn kommenteissa toivottiin, että Kuivaketju10:n sähköinen järjestelmä soveltuisi paremmin erityyppisiin hankkeisiin. Junnonen huomauttaa, että järjestelmä kyllä mahdollistaa jo nyt joustavan ja kohteen mukaisen käytön.

"Kuivaketju10 on hyvä alusta, jota kukin voi muokata miten haluaa. Ehkä systeemiä luetaan liian yksioikoisesti eikä oivalleta, että sitä voidaan pienellä vaivannäöllä soveltaa juuri omaankin projektiin."

Kyselyn vastausmäärä jäi rakennusvalvonnan osalta reilusti aiempaa pienemmäksi, mihin saattoi vaikuttaa sen toteutus juuri joulun alla.

"Lisäksi kyselyjä on tehty nyt aika tiuhaan, vuosina 2018, 2019 ja 2021. Toimintamallia kehitetään edelleen, joten ehkä hieman pidemmän ajan jälkeen nähdään paremmin, miten kehitystoimet vaikuttavat sen käyttöön ja ihmisten kokemuksiin", arvelee Junnonen.

Kosteudenhallinta on samalla omaisuudenhallintaa

Kosteudenhallinta nousi 2010-luvun puolivälissä vahvasti julkiseen keskusteluun esimerkiksi kouluissa havaittujen sisäilmaongelmien vuoksi. Aiheesta onkin tehty useita selvityksiä ja tutkimuksia, ja sen painoarvo on kasvanut entistä suuremmaksi.

"Sisäilmaongelmat liittyvät usein vanhoihin kiinteistöihin, joissa niihin on hankala puuttua. Huomio kiinnittyy siksi enemmän tuleviin hankkeisiin ja ratkaisuihin, joilla ongelmia voidaan ehkäistä. Tässä suhteessa Kuivaketju10 on sikäli ainutlaatuinen, ettei muita näin pitkälle vietyjä toimintamalleja ole tarjolla."

Yleisesti ottaen kosteudenhallinnassa mennään Junnosen mukaan toki jatkuvasti eteenpäin. Samalla hän muistuttaa, että kosteushaittojen taustalla voi olla kiinteistön rakennusvaiheen lisäksi sen suunnitteluun tai käyttöön liittyviä seikkoja.

"Kosteudenhallinnan pitäisi olla jokaisessa hankkeessa itsestäänselvyys, kuten vaikka rakenteiden lujuuteen ja kantavuuteen liittyvät asiat. Mutta on paljon tilaajan halusta ja valmiudesta kiinni, miten asioihin kiinnitetään huomiota. Tilaajalle kyse on omaisuuden hallinnasta ja siitä, mitä hän vaatii esimerkiksi suunnittelulta."

Kuivaketju10:n vahvuuksiin kuuluukin, että se kattaa ohjeineen koko rakennushankkeen aina tilaamisesta ja suunnittelusta alkaen.

"Helposti ajatellaan, että kosteusasiat liittyvät vain työmaavaiheeseen, eli että juuri projektin viimeisen lenkin pitää ottaa kaikki asiat huomioon. Säädösmaailmassa tähän on sikäli puututtu, että jo rakennuslupa edellyttää kosteudenhallintaselvitystä. Sen avulla tilaaja voi osoittaa omat vaatimuksensa kosteudenhallinnalle ja siten auttaa muiden osapuolten työtä", sanoo Junnonen.

Selvitykset, suunnitelmat ja muut käsitteet menevät kuitenkin usein maallikoilta iloisesti sekaisin, ja kyselyssäkin käy ilmi, ettei kosteudenhallintaselvityksiä monestikaan tehdä. Junnonen korostaa kosteudenhallinnan tärkeyttä, mutta pohtiikin samalla, otetaanko säädöksissä tarpeeksi huomioon erilaisten hankkeiden laaja, vaihteleva kirjo.

"Isoissa hankkeissa tilaajina ovat tavallisesti ammattimaiset toimijat, ja pienemmissä usein yksittäiset kuluttajat. Voi tietysti kysyä, tarvitseeko kaikkiin kohteisiin välttämättä vaatia samankaltaisia selvitys- ja lupamenettelyjä." 

Kyselyn tarkemmat tulokset voit ladata alta:

Rakennusvalvonnoille suunnattu kysely
Sähköisen järjestelmän käyttäjät