21.12.2022 – Uutiset
KIRA-alan pk-yritykset tarvitsevat lisää tietoa ja valmiuksia EU-taksonomian vastaanottamiseen
EU-taksonomia vaikuttaa tulevaisuudessa myös suomalaisten kiinteistö- ja rakennusalan yritysten työhön ja liiketoimintaan. RALAn toimeksiannosta tehty selvitys osoittaa kuitenkin, ettei pk-yrityksissä ole vielä riittävästi valmiuksia uuden luokittelujärjestelmän vastaanottamiseen.
EU:n vihreän kehityksen Green Deal -ohjelmaan kuuluva EU-taksonomia on luokittelujärjestelmä, joka määrittelee ympäristöllisesti kestävän toiminnan kriteerit. Sen avulla edistetään rahoituksen ohjaamista projekteihin ja liiketoimintoihin, jotka vastaavat EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita.
EU-taksonomiaa otetaan käyttöön vaiheittain. Vuoden 2022 alussa astui voimaan sen ensimmäinen, ilmastotavoitteisiin liittyvä asetus. Se täydentyy jatkossa muihin ympäristöön sekä sosiaaliseen ja hallinnolliseen vastuullisuuteen liittyvillä sisällöillä.
Luokitteluun liittyvät raportointivelvoitteet kohdistuvat ennen kaikkea pankkeihin ja suuryrityksiin, mutta myös pk-yritysten tulee valmistautua taksonomian vaikutuksiin ja seurauksiin. Kiinteistö- ja rakennusalalla ne voivat itsekin tarvita rahoitusta tai – tyypillisemmin – toimia osana raportointivelvollisen toimitusketjua, joka edellyttää myös aliurakoitsijoilta kestävyyskriteerien täyttämistä.
Mikko Alakylmänen tutki RALAn toimeksiannosta Aalto-yliopiston Kiinteistötalouden maisterin koulutusohjelman diplomityössään KIRA-alan toimijoiden valmiuksia suhteessa EU-taksonomiaan. Työ julkaistiin keväällä 2022 nimellä EU-taksonomia kiinteistö- ja rakennusalalla – Tutkimus tunnettuudesta ja odotetuista vaikutuksista urakoitsijoiden näkökulmasta.
Alakylmänen haastatteli diplomityössään kiinteistösijoittajia ja toteutti RALAn asiakasyrityksille kyselyn, jossa selvitettiin etenkin alan urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden taksonomiaan liittyvää tietämystä ja odotuksia. Työn rajauksen kannalta olennaisen joukon kyselyssä muodostivat lopulta 920 yritystä.
Pk-yrityksiin kohdistuu muutospaineita monelta suunnalta
Kiinteistö- ja rakennusalalla EU-taksonomian vaikutusten piiriin kuuluvat laajalti erilaiset työt uudisrakentamisesta korjaus- ja saneerausurakointiin sekä erilaisten laitteiden ja välineiden asennuksiin, huoltoon ja korjaukseen.
Alan pk-yrityksissä taksonomia näkyy jatkossa siten, että tilaajat, pääurakoitsijat, rahoittajat ja sijoittajat edellyttävät urakoitsijoiden vastaavan luokittelussa määriteltyihin kestävyysvaatimuksiin. Uusien kriteerien käyttöönoton myötä kestävä toiminta mahdollistaa siten edullisemman ja helpomman rahoituksen sekä nostaa mahdollisesti yrityksen arvostusta.
Vastaavasti puutteet toiminnan kestävyydessä voivat alkaa vaikeuttaa urakoiden saamista. Jotta pk-yritys pysyy tässä kehityksessä mukana, sen on jo valmistauduttava vähintään ymmärtämään, mitä taksonomian mukainen toiminnan raportointi siltä vaatii.
”Vaadittavat toiminnan muutokset eivät onnistu monenkaan pk-yrityksen kohdalla hetkessä”, Alakylmänen toteaa.
”Kriteerien omaksuminen ja täyttäminen voi vaatia erilaisen tietotaidon lisäämistä ja uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Lisäksi taksonomia tuo todennäköisesti projekteihin uudenlaisia rajoitteita sekä entistä laajempia dokumentointi- ja raportointivaateita. Yrityksissä on toki myös eroa, ja jotkut kestävyydessä jo valmiiksi pidemmällä olevat toimijat voivat saavuttaa tilanteessa myös kilpailuetua.”
Tarvetta tiedolle ja käytännön ohjeistukselle
Mikko Alakylmänen kiteyttää diplomityönsä tulokset seuraavasti:
- Alan urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden yleiset valmiudet EU-taksonomian suhteen ovat huonot.
- Taksonomian tuntemus ja valmistautuminen siihen on heikolla tasolla. Merkittävä osa vastaajista kaipaa apua jo luokittelujärjestelmän perustiedoissa.
- Alan toimijat odottavat, että taksonomian suurimpia vaikutuksia ovat dokumentoinnin lisääntyminen, tietotaidon lisäämisen tarve ja kustannuksien nousu.
- Vastaajien mukaan rakennushankkeiden tilaajilta tulevat vaatimukset ovat merkittävin tekijä, joka ohjaa heitä ottamaan taksonomian huomioon omassa liiketoiminnassaan.
Alakylmänen ennustaa, että EU-taksonomian käytännön toteutus tulee ainakin alkuvaiheessa olemaan hankalaa. Syynä tähän ovat pk-yritysten heikkojen valmiuksien lisäksi teknisen kriteeristön tulkinnanvaraisuus ja se, että osa tilaajista saattaa vyöryttää vastuun kriteerien täyttämisestä suoraan urakoitsijoille ja suunnittelijoille.
”Luokittelumalli on kuitenkin mainituista vaikeuksista huolimatta tulossa myös kiinteistö- ja rakennusalalle. Koko suomalaisen rakennusalan kannalta onkin tärkeää, että yritykset perehtyvät taksonomiaan paremmin, pohtivat sen vaikutuksia omaan liiketoimintaan ja alkavat konkreettisesti valmistautua uuteen käytäntöön”, Alakylmänen toteaa.