27.1.2026 – Alan kulttuurimuutos

Rakennusala, puhutaanko elefantista huoneessa?

Totuus on joskus vaikea kohdata, eikä asioista aina haluta puhua niiden oikeilla nimillä. Ikävä fakta kuitenkin on se, että vuonna 2025 rakennusalalla on Suomessa seksuaalista häirintää, syrjintää, korruptiota sekä työperäistä hyväksikäyttöä. Tässä blogissa keskityn viimeiseen.

Ajatus orjuudesta nykypäivän Suomessa kuulostaa absurdilta, mutta todellisuudessa usealla alalla se on arkipäivää epäinhimillisen pakkotyön muodossa. Siksi mietinkin, miksi tästä ei puhuta enempää? Miten näin vakavan ilmiön hyssyttely ja peittely sallitaan? TAI, Miten näin vakavan ilmiön korjaaminen ei ole valtakunnan ykkösprioriteetti?

Huijauskuvioita, seksibileitä ja maksamattomia palkkoja - mistä ihmeestä on kyse?

Yllä mainittuja aiheita olemme viime vuosina nähneet rakennusalaan liittyvissä uutisotsikoissa. Yhdessä esimerkissä rakennusalan yrittäjä houkutteli ulkomailta naisia ja pakotti heidät rakennustöihin ja seksijuhliin. Toisessa tapauksessa ulkomailta hankittiin arviolta satoja työntekijöitä pakkotyön kaltaisiin oloihin.

Nämä ovat yksittäisiä tapauksia, mutta yksikin tapaus on liikaa. Kyse on työperäisestä hyväksikäytöstä – pahimmillaan pakkotyöstä ja törkeästä ihmiskaupasta.

Työperäinen hyväksikäyttö – kasvava ilmiö

Työperäinen hyväksikäyttö on kasvava ilmiö Suomessa. Rakennusala on altis väärinkäytöksille, koska pitkät alihankintaketjut vaikeuttavat työntekijöiden ja työolosuhteiden valvomista. Tällaisissa ketjuissa yritys voi tietämättäänkin päätyä osalliseksi työperäiseen hyväksikäyttöön.

Vero.fi:ssä työperäinen hyväksikäyttö määritellään seuraavasti: ”Tilanne, jossa työntekijä joutuu tekemään työtä epäoikeudenmukaisissa tai lainvastaisissa oloissa.” Toisin sanoen se tarkoittaa heikossa asemassa olevan työntekijän käyttämistä hyväksi taloudellisen hyödyn saamiseksi.

Uhreiksi päätyvät usein ulkomaalaiset työntekijät, jotka ovat vaarassa kielitaidon, lainsäädännön ja oikeuksiensa puutteellisen tuntemuksen vuoksi.

Hyväksikäytön monet muodot

Palkan, lisien ja lomarahojen maksamatta jättäminen, ammattitaitoon nähden liian pienen palkan maksaminen ja kohtuuttomien maksujen periminen työvälineistä ja asumisesta ovat yleisiä esimerkkejä työperäisestä hyväksikäytöstä Rakennusliiton vanhempi asiantuntija Toni Malmström kertoi käydessään RALAn ja Rakentamisen muutos -podcastin vieraana (14.10.25).

”Viisi tonnia on ihan tavallinen hinta, minkä kolmannen maan kansalainen joutuu työpaikastaan täällä maksamaan”, Malmström lisää kertoessaan työluvista, joilla yritykset rahastavat työntekijöitään luodakseen firmalle kassavirtaa.

Toinen yleistyvä hyväksikäytön muoto on huijata työntekijöitä kevytyrittäjyyteen, jolloin yritys selviää maksamatta lakisääteisiä maksuja ja siirtää vastuun työntekijälle. Työn teettäminen huonoissa oloissa, uhkailu ja velan ottaminen työntekijän nimiin vain jatkavat tätä ikävien esimerkkien listaa.

 Keinot puuttua ovat vähissä!

Tällä hetkellä rehellisyys ei valitettavasti kannata, sillä Malmströmin sanoin työkalut hyväksikäytön torjumiseksi ja sanktiot puuttuvat. Valvonta on puutteellista, eikä viranomaisilla todellisuudessa ole kunnon keinoja puuttua ongelmiin.

Esimerkiksi työntekijän palkan varastamisesta ei välttämättä tule varsinaisia seuraamuksia yritykselle. Tämä luo absurdin asetelman, jossa hyväksikäytöstä tulee kannattavaa liiketoimintaa samalla, kun kiinnijäämisen riski on matala. Siksi yritysten rooli työperäisen hyväksikäytön torjunnassa korostuu.

Olisiko tätä vihdoin aika muuttaa?

Loppusanat

Karuja faktoja lukiessa haluan vielä muistuttaa siitä, että suurin osa alan yrityksistä toimii kuitenkin oikein ja kantaa kaikki vastuunsa esimerkillisesti. Työtä on silti tehtävänä.

Vastuullisena ensiaskeleena yritykset voisivat esim. kertoa työntekijöilleen näiden oikeuksista, lisätä vuoropuhelua heidän kanssaan ja kannustaa heitä ilmoittamaan asiattomasta kohtelusta. Päättäjät voisivat puolestaan luoda rakenteita tehostamaan valvontaa ja seuraamuksia. Muutoksesta hyötyisivät niin rehdit yrittäjät, yksityishenkilöt kuin valtiokin, joka menettää vuosittain valtavia verotuloja harmaaseen talouteen.

Vaikeneminen ja ongelmien peittäminen ei poista ongelmia. Jos halutaan aidosti rakentaa parempaa tulevaisuutta, asioihin tulee tarttua rehdisti ja niiden vaatimalla vakavuudella. Käytännön muutos tulee asenteita, toimintamalleja ja kulttuuria muuttamalla.