24.3.2022 – Laadukkaasti laadusta -blogi

Rakentamisen laatu näkyy hiilijalanjäljessä

Hiili on elintärkeä alkuaine eläville olennoille. Orgaaninen kemia on hiiliyhdisteiden kemiaa, ja epäorgaanisissa yhdisteissäkin hiiltä esiintyy kallioperässä etenkin karbonaatteina. Vapaana alkuaineena hiilen esiintymismuotoja ovat sekä grafiitti että timantit.

Kemistien lisäksi hiili aiheuttaa päänvaivaa myös rakennetun ympäristön asiantuntijoille. Tämä johtuu tietysti hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.

Hiilijalanjälki kertoo tuotteiden ja toiminnan elinkaaren aikana syntyvän ilmastokuormituksen. Hiilijalanjälkeä mitataan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen määränä tai seuraamalla tarkemmin hiilidioksidipäästöjä.

Sitran tekemän selvityksen mukaan suomalaisen vuosittaiset hiilidioksidipäästöt ovat nyt 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Jos haluamme vastata osaltamme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen, täytyy tuon luvun pienentyä vuoteen 2050 mennessä alle tonniin – siis yli 90 %! Tarvittava muutos on siis valtava, mutta samalla se on myös suuri mahdollisuus.

Ilmastotyö vaatii tekniikkaa, tahtoa ja lainsäädäntöä

Rakennetun ympäristön merkitys tuon muutoksen aikaansaamisessa on merkittävä. Päästöjen lähteet vaihtelevat eri maissa, mutta Suomessa asuminen ja liikkuminen muodostavat niistä suurimman osan. Tekniikka ja sen kehittyminen ovat mukana ratkaisemassa ongelmaa, mutta se yksin ei riitä. Tarvitaan myös ihmisten elintapojen ja tottumusten muutosta.

Vielä tänä päivänä rakennusten elinkaaren päästölaskenta on vapaaehtoista, ja sitä toteutetaan ympäristöluokitusjärjestelmien kannustamana. Myös ”vihreät” rahoitusinstrumentit kasvattavat vähitellen vapaaehtoisuuteen perustuvaa vähäpäästöistä rakentamista.

Maailma kuitenkin muuttuu, ja on jo nähtävissä, ettei vapaaehtoisuudella saavuteta ilmastotavoitteita riittävän nopeasti. Ympäristöministeriö pyrkiikin ohjaamaan rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä lainsäädännön keinoin 2020-luvun puoliväliin mennessä, joka lähestyy jo vauhdilla.

Ympäristöministeriön ohjauskeinojen valmistelu aloitettiin 2017 informaatio-ohjauksen keinoin. Myös säädösohjauksen ja rakennusten päästötietojen seurannan ja tilastoinnin valmistelu on aloitettu jo muutama vuosi sitten, ja ne on tarkoitus ottaa käyttöön vuoteen 2025 mennessä.

Kestävyysraportointi koskee koko urakointiketjua

Samaan aikaan tulevat käyttöön EU:n taksonomiavaatimukset. Kestävyysraportointi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting) tulee pakolliseksi vuoden 2023 alusta myös ei-pörssilistatuille yrityksille. Se tarkoittaa, että useiden rakennusalan yritysten on jo tänä vuonna pystyttävä keräämään riittävät tiedot raportointia varten.

Pakollinen raportointi koskee toistaiseksi vain isompia yrityksiä, jotka täyttävät kaksi seuraavista ehdoista: liikevaihto > 40 M€, työntekijöitä > 250 ja tasearvo > 20 M€. Velvoite koskettaa kuitenkin myös pienempiä yrityksiä: veloittava raportointi tulee kattamaan koko arvoketjun, eli esim. pääurakoitsijoiden pitää pystyä raportoimaan, mitä urakointiketjussa on tehty.

Hiilen ympärillä tapahtuu nyt paljon, ja meillä rakennetun ympäristön toimijoilla on vastuu ja mahdollisuudet tehdä tiikerinloikkia säilyttääksemme maapallon elinkelpoisena myös tuleville sukupolville.