18.12.2025 – Laadukkaasti laadusta -blogi

Rakentamisen laadusta ja laaduttomuudesta

Rakentamisen laatu on moniulotteinen käsite, joka voidaan määritellä usealla tavalla ja eri laajuisena. Tässä kirjoituksessa käsittelen laatua lähinnä toiminnallisena, teknisenä ja koettuna laatuna. Nämäkin käsitteet ovat moniulotteisia. Rakennusalalla laadun ja sen eri tekijöiden määrittely on tunnetusti vaikeampaa kuin esimerkiksi tuote- ja prosessiteollisuudessa, koska tuotteiden ja palveluiden kirjo on yleensä huomattavasti suurempi eikä sarjatuotanto ole mahdollista samassa laajuudessa.

Rakentamisen laadussa on alettu vähitellen kiinnittää aiempaa enemmän huomiota toiminnalliseen ja koettuun laatuun. Viime vuosina yleistyneet yhteistoiminnalliset hankkeet ovat edistäneet etenkin toiminnallista laatua merkittävästi. Toiminnallinen laatu tulee esiin esimerkiksi hankeviestinnässä ja eri sidosryhmien huomioon ottamisessa. Koettuun laatuun panostetaan esimerkiksi rakennusten sisäilmaan, valaistukseen ja pintamateriaaleihin liittyvillä ratkaisuilla.

Teknistä laatua ohjaavat vahvasti esimerkiksi rakennusmateriaaleja ja -tuotteita sekä rakennusten ja rakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, normit ja velvoittavat ohjeet. Lisäksi tilaaja- ja rakennuttajaorganisaatioilla on usein omia ohjeistuksia. Merkittävin vaikutus tekniseen ja koettuun laatuun on luonnollisesti suunnittelun ja rakennustyön laadulla.

Taloussuhdanne on lisännyt laadun vaihtelua

Rakennusalan tuottamasta laadusta keskustellaan paljon alan sisällä ja myös julkisuudessa. Rakennusvirheet ja muut epäonnistumiset nousevat helposti otsikoihin ainakin isoissa infrahankkeissa ja asuntorakentamisessa. Tämä on ymmärrettävää, koska rakennusalan tuotteet ja palvelut liittyvät kiinteästi kansalaisten perustarpeisiin, ja kyseessä on usein merkittävä taloudellinen panostus – näin erityisesti yksilötasolla, mutta jossain määrin myös meille kaikille veronmaksajina.

Kokemukseni mukaan rakennusalalla toimii useita erinomaisen laadukkaita yrityksiä. Rakentamisen laatu on yleisestikin parantunut viime vuosikymmeninä. Nykyisessä taloussuhdanteessa laadun vaihtelu vaikuttaa kuitenkin kasvaneen kiristyneen hintakilpailun myötä.

Hintakilpailussa on usein lähes mahdotonta menestyä, ellei tarjouslaskennassa ja tarjouksen hinnoittelussa oteta riskejä. Kun hankkeessa kaikki ei sitten sujukaan optimaalisesti, taloudellisten ja aikataulullisten paineiden alla joillekin toimijoille saattaa tulla kiusaus ”oikaista” laatuvaatimuksissa.

Tämä näkyy lisääntyneenä takuukorjaustarpeena, joka on alan maineen kannalta haitallista etenkin asuntorakentamisessa, mutta myös esimerkiksi infrarakentamisessa. Aikaistunut korjaustarve on haitallista myös vastuullisuuden näkökulmasta.

Ongelmia ei ratkota pelkästään uusilla toimintamalleilla tai teknisillä ratkaisuilla

Rakennusalalla kehittämisessä tulee monesti vastaan ajatus, että ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan uusi toimintamalli, menettely tai tekninen ratkaisu. Joissakin tapauksissa tämä pitää varmasti paikkansakin, mutta usein ongelmat johtuvat siitä, ettei olemassa olevia menettelyjä noudateta kunnolla tai niitä ei esimerkiksi kehitetä riittävästi pysymään mukana toimintaympäristön muutoksissa. Uuden toimintamallin tai menettelyn osalta ajaudutaan helposti samaan tilanteeseen kuin aiemmin, ja taas apua lähdetään etsimään uudistuksista.

Viime vuosina nähty kumppanuuksien ja yhteistoiminnallisten toteutusmallien yleistyminen on ollut laadun näkökulmasta erittäin suotuisa kehityssuunta. Rakennusalalla, kuten varmasti monilla muillakin toimialoilla, asiantuntijuus on pirstaloitunut ja usean eri asiakokonaisuuden hallinta on tiedon määrän lisääntyessä aina vaan hankalampaa. Samalla rakentamisen eri osapuolten tietoisuus ja ymmärrys toistensa tehtävistä vaikuttaa aiempaa vähäisemmältä.

Kumppanuudet ja yhteistoiminnalliset toteutusmallit ovat arvokkaita, koska ne lisäävät yhteistoimintaa ja eri osapuolten ymmärrystä toistensa tehtävistä. Tämä parantaa pääsääntöisesti niin toiminnan laatua, teknistä laatua kuin myös koettua laatua.

Mitä rakennusalalla sitten voidaan tehdä, jotta laatutaso olisi hallittua?

Laadunhallinnan perusteiden osaamista tulee lisätä. Tämä on lähtökohta laadukkaalle työlle. Yleisten ja hankekohtaisten laatuvaatimusten tulee olla tarkoituksenmukaisia ja ristiriidattomia. Kaikkien rakentamisen osapuolten tekniseen osaamiseen tulee kiinnittää huomiota; rakennusala on tekninen ala ja riittävä tekninen laatu on perusedellytys onnistuneelle rakennushankkeelle ja koetulle laadulle. Toiminnallinen laatu tukee osaltaan rakennushankkeen onnistumista.

Osaamista ja ymmärrystä hankkeen eri osapuolten tehtävistä tulisi lisätä. Tätä voidaan edistää varsinaisten yhteistoiminnallisten hankkeiden lisäksi esimerkiksi suunnittelijoiden läsnäololla työmaalla työnaikaisen suunnittelun aikana, jolloin suunnittelija saa tietoa eri ratkaisujen toteuttamismahdollisuuksista ja urakoitsija suunnittelun reunaehdoista. Pienissä projekteissa tällainen toimintamalli ei välttämättä kuitenkaan ole tarkoituksenmukainen.

Tilaajien ja rakennuttajien sekä heidän edustajiensa tietoisuutta suunnittelusta ja rakentamisesta tulee edistää. Suunnitteluun ja rakentamiseen tulee varata riittävästi aikaa, ja suunnittelun ja rakentamisen lähtötietojen tulee olla riittäviä ja laadukkaita.  

Kokemukseni perusteella esimerkiksi pohjatutkimuksia teetetään todella vähän, vaikka niiden kustannukset ovat olemattomia verrattuna hankkeen kokonaiskustannuksiin. Pohjatutkimusten vähäisyys johtaa usein ikäviin yllätyksiin työmaalla, mikä aiheuttaa helposti merkittäviä lisäkustannuksia ja aikataulun hallinnan ongelmia.

Työmaan valvontaa tulee lisätä. Jotkut tilaaja- ja rakennuttajaorganisaatiot ovat lisänneet työmaan valvontaa viime vuosina, ja tämän on todettu palvelevan työkohteen toiminnallista ja teknistä laatua sekä kohteen valmistumisen jälkeen koettua laatua. Toteuttajien ja valvojien tietotekniset ratkaisut laadunvarmistukseen ja valvontaan ovat kehittyneet huomattavasti, ja laadun todentaminen on aiempaa täsmällisempää.

Omien havaintojeni perusteella valvonnassa tulisi kuitenkin painottaa erityisesti rakenteen käyttöiän kannalta kriittisten työvaiheiden valvontaa ja valvojan teknistä osaamista kyseisen työvaiheen osalta. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota yleisten ja hankekohtaisten laatuvaatimusten hallintaan ja niistä poikkeamisen mahdollisiin vaikutuksiin.