17.12.2024 – Laadukkaasti laadusta -blogi

Läppärit sivuun ja kauhat käteen! Tykytoiminnan ja taukojen merkitys työn tehokkuudessa ja mielekkyydessä

Taannoin me RALAlaiset ahersimme viidennen strategiatyöpajan parissa. Asiantuntijamme saivat kuitenkin useampaan otteeseen laittaa läppärit sivuun ja oikeasti pitää taukoja.

Päivä alkoi joulubuffetlounaalla ja huipentui pikkujouluihin kokkikilpailun merkeissä. Väliin oli myös varattu aikaa kahvittelulle sekä virkistäytymiselle kauniissa koskimaisemissa.

Työpaja oli menestys. Tiimit keksivät moneen kehityskohteeseen ratkaisuehdotuksia, ja esiin nostettiin luoviakin ideoita.

Päivän päätteeksi jäin pohtimaan, mikä työskentelystä teki niin sujuvaa.  

Ensimmäinen ajatukseni liittyi yleiseen fiilikseen ja päivän mielekkyyteen. Olisiko meistä saanut yhtä paljon irti, jos olisimme koko päivän orjallisesti keskittyneet asiantuntijatyöhön ilman taukoja? En usko.

Tauko – ajankäytön tuhlausta vai sen tehostamista?

Joku saattaa ihmetellä, että ”eikö tuommoiset tauot ole ajan tuhlausta?” Itse en tätä allekirjoittaisi. Päinvastoin.

Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan ”työelämässä saataisiin enemmän ja paremmin aikaan, jos tauot olisivat kunnossa”. Huotilaisen näkemystä tukevat useat tutkimukset, joissa on todettu, että taukojen pitäminen on tarpeellista palautumisen ja työntekijän voimavarojen uudistamisen kannalta. Huotilainen kertoo kirjassaan: ”Heti tauon jälkeen työn sujuvuus ja tuottavuus kasvavat, virheiden määrä vähenee ja ratkaisut ovat aiempaa luovempia”.

Pyrkiessämme maksimoimaan ajankäytön ja näennäisen tehokkuuden voi joskus käydä juuri päinvastoin, kun emme muista näitä seikkoja. Tauoilla onkin merkittävä rooli työuupumuksen torjumisessa sekä luovuuden ja kestävien työurien tukemisessa.  

Onko väliä, miten taukonsa viettää?

Tauon viettotavalla on väliä! Tutkimusten mukaan ideaali tauko mahdollistaa työtehtävistä irtautumisen ja laittaa hetkellisen paussin henkilökohtaisten voimavarojen kulumiselle. Tällaiset matalaa vaivannäköä vaativat aktiviteetit kuten uni, rauhassa istuminen ja rentoutuminen antavat aivojen todella latautua. Toinen hyväksi todettu tapa viettää taukoa on jokin itselle mieluisa ja hyvää mieltä tuova aktiviteetti, joka tarjoa energiabuustin.

Onko hyvällä fiiliksellä merkitystä työssä jaksamiseen?

Työn ilo nostettiin yhdeksi RALAn arvoksi osana arvojen kirkastusta, eikä turhaan, sillä tunnetilat voivat toimia ihmisen henkilökohtaisina resursseina. Tutkimus viittaa siihen, että ihmisen kokiessa positiivisia tunteita kuten iloa, mielenkiintoa ja tyytyväisyyttä, samalla hänen henkilökohtaiset voimavaransa kasvavat. Parhaimmillaan hyvä fiilis ja innostus voivat ohjata flow-tilaan ja lisätä työmotivaatiota.

Turvallisuus ja luottamus parhaiden ideoiden pohjalla

Uskon, että myös psykologisella turvallisuudella oli tärkeä rooli työpajan onnistumisessa. Haasteista pystyttiin puhumaan ja eriäviä näkökulmia sekä huolia sai rohkeasti esittää ääneen.

Toisaalta yhteinen luottamus mahdollisti myös nolostelun jättämisen sivuun. Kun yliajattelulle ja pelolle ei ollut tilaa, sitä jäikin yhtäkkiä vapaalle ideoinnille. Hauskan tunnelman lisäksi ripaus leikkisyyttä tuotti mm. laatikon ulkopuolisia ideoita, joiden joukosta poimittiin lopuksi toteutuskelpoiset helmet jatkotyöstöön!

Tämä on pienoinen esimerkki kulttuuriin, asenteisiin ja johtamiseen liittyvistä seikoista, joita pyrimme nostamaan esille uudessa strategiassamme osana rakentamisalan kulttuurinmuutosta.

Nykypäivän työkulttuurissa kasvavat työvaatimukset, stressitasot ja työuupumus ovat valitettavan tuttuja ilmiöitä.  Siksi on tärkeä ymmärtää palautumisen merkitys ja sitä tukevat keinot.

Kiteytyksenä kehottaisin muitakin pohtimaan uudelleen, miltä tehokkuus oikeasti parhaimmillaan näyttää ja tuntuu, ja mitä yhteyksiä tehokkuuden, taukokulttuurin ja työhyvinvoinnin väliltä voi löytää.