14.8.2024 – Laadukkaasti laadusta -blogi

Kurkistus kulissien taakse – Millaista on RALAn arviointilautakunnan toiminta?

Mitä RALAn arviointilautakunta tekee, ja kenestä lautakunta koostuu? Miten pätevyyksiä ja sertifikaatteja todellisuudessa myönnetään? Mitä pätevyys- ja sertifiointihakemuksissa painotetaan?

RALAn viestinnän harjoittelijana havahduin siihen, että arviointilautakunnan toiminta oli jäänyt minulle melko vieraaksi. Siksi lähdin vastaamaan itseäni askarruttaneisiin kysymyksiin osallistumalla lautakuntakäsittelyihin. Onhan läpinäkyvyys yksi RALAn toiminnan ydinperiaatteista.

RALAn arviointilautakunta on se taho, joka vastaa kaikkien RALAan saapuvien pätevyys- ja sertifiointihakemusten kohtalosta. Neljästä jaostosta rakentuva lautakunta koostuu tasapuolisesti tilaajien, toteuttajien ja asiantuntijoiden edustajista mahdollisimman puolueettoman näkökulman takaamiseksi. Jako talotekniikkaan, talonrakentamiseen, infraan sekä suunnitteluun ja rakennuttamiseen mahdollistaa toimialojen erityispiirteiden huomioimisen arvioinnissa.

Samat kriteerit ja järjestelmällinen menettely takaavat reilut mahdollisuudet kaikille

Oikeudenmukaisuus ja ammattimaisuus rakentavat vankan arvopohjan lautakunnan toiminnalle. Oli kyse uudesta tai uusintahakemuksesta, samat arviointikriteerit koskevat kaikkia. Tarkkuus niiden noudattamisessa takaa reilun arvioinnin kaikille.

Tämä järjestelmällinen etenemismalli toistui kaikissa kokouksissa, joita nyt pääsin seuraamaan. Kokousten pöytäkirjoista kävi ilmi, ettei huolimattomuudelle ole tilaa. Jokaiseen hakemukseen paneuduttiin niin pitkäksi aikaa kuin oli tarve, ja perustelut päätöksille kirjattiin pöytäkirjoihin. Pulmatilanteissa verrokkia haettiin aiemmista esimerkkitapauksista ja linjauksista.

Jäsenten aito kiinnostus tehtäväänsä kohtaan onnistui yllättämään positiivisesti. Sitoutuneisuus paistoi läpi ajoittain intensiiviseksikin kääntyneestä keskustelusta. Jäsenet esittivät rohkeasti omia näkemyksiään, vastustuksiaan ja uusia näkökulmia. Lopputulokseen tultiin kuitenkin aina yhteisesti hyvässä hengessä.

Kokouspöydässä pönöttämistä vai ryhdikästä tekemistä – Miten käsittelyt käytännössä etenevät?

Puheenjohtaja julisti kokouksen alkaneeksi. Samalla tarkistettiin paikallaolijat, heidän päätäntävaltansa sekä mahdolliset jääviydet. Seuraava askel oli varmistaa, että edellisen kokouksen pöytäkirjan asiat oli käsitelty loppuun.

Kun edellinen pöytäkirja oli hyväksytty, aloitettiin esittelijän johdolla uusien hakemusten läpikäynti. Lautakunnan jäsenet olivat itsenäisesti ennakkoon perehtyneet hakemuksiin lisäten niihin tarvittavia merkintöjä, joita puitiin käsittelyssä yhdessä. Puheenjohtaja piti huolen, että kaikki halukkaat pääsivät ääneen.

Mitä hakemusten käsittelyssä painotetaan?

Pätevyyskäsittelyn tarkoituksena on selvittää yrityksen taloudellinen pohja sekä toiminnan luotettavuus ja jatkuvuus. Hakemuksissa kiinnitettiin erityistä huomiota referenssikuvauksiin, joista varmistettiin niiden todenmukaisuus ja yhteensopivuus haettaviin nimikkeisiin.

Sertifiointihakemuksissa puolestaan täytyy tulla ilmi, että yritys on nimenomaan sitoutunut toimimaan kirjaamiensa toimintaperiaatteiden mukaisesti. Lisäksi yrityksellä täytyy olla oma visio jatkuvasta parantamisesta, ja siihen kuuluvista toimenpiteistä, periaatteista ja vaatimuksista.

Kokouksissa jouduttiinkin hylkäämään ja lykkäämään joitakin hakemuksia. Näihin johtavia syitä olivat mm. jatkoajasta huolimatta lisätietojen toimittamatta jättäminen, liian vanhat tai soveltumattomat referenssit, liian vanhat tilinpäätöstiedot tai epäselkeät tiedot tilintarkastuskertomuksessa. Osa hakemuksista hyväksyttiin ehdollisina eli pätevyys astuu voimaan heti yrityksen toimitettua puuttuvan tiedon.

RALA-pätevyyttä tai -sertifikaattia ei voi ostaa vaan myöntämisen kriteerien pitää täyttyä

Lautakunnan käsittelyiden etenemisestä näkyi selkeästi, ettei RALAn palveluita saa pelkällä rahalla.

Olisi tietenkin hienoa, että mahdollisimman monella alan tekijällä Suomessa olisi RALA-pätevyys ja RALA-sertifikaatteja. Sehän viestisi laajemmalla skaalalla alan laaduntuottokyvystä ja luotettavuudesta positiivisesti. Tämän tavoitetilan eteen on kuitenkin edelleen tehtävä töitä. RALAn tavoite ei ole taloudellinen voitto, vaan rakentamisalan ohjaaminen laadukkaampaan ja vastuullisempaan suuntaan. Tarjoamamme palvelut ja tieto ovat vain yksi keinoista siihen.

Itse asiassa alan tarve kulttuurin uudistamiselle on yksi teema, jota RALAn toimitusjohtaja Johanna Holmström painottaa tällä hetkellä yhdistyksen strategiatyössä. Olennainen osa uudistamista on vanhentuneiden ja epäeettisten toimintatapojen kitkeminen pois alalta. Tällaisella pitkänäköisyydellä saadaan uutta tilaa koko yhteiskunnan kannalta paremmalle rakentamiselle.

Lopputerveiset ­- Hyvällä hakemuksella homma kerralla kuntoon

Lopuksi haluan muistuttaa, että oma toiminta on avaintekijä hakuprosessin sujuvuuteen. Erään lautakunnan jäsenen sanoin, jos hakemuksessa on ”enempi kysymysmerkkejä kuin vastauksia”, se hylätään. Sen sijaan, kun hakemuksen täyttää kerralla selkeästi ja tarkasti, välttyy ylimääräisiltä selvityksiltä ja päätösten lykkäyksiltä. Näin käsittely etenee molemmille osapuolille kivuttomasti ja nopeasti.

Sertifiointia hakiessa RALAn arvioijat suosittelevat poimimaan vinkkejä hyvän toimintajärjestelmän oppaasta. Pätevyyttä hakevan kannattaa puolestaan silmäillä hakijan tarkistuslista sekä hyvän referenssikuvauksen opas.

Toivotan onnea kaikille oman toimintansa kehittämiseen sitoutuneille RALA-pätevyyttä ja -sertifiointia hakeville yrityksille.

​​​