16.1.2026 – Vastuullisuusmittariston ja raportointiohjeiden kehityshanke

Vastuullisuuden peruskäsitteistöä

Vastuullisuus on noussut yhdeksi keskeiseksi teemaksi rakennusalalla, eikä syyttä. Se ei kuitenkaan tarkoita pelkkää ilmastotyötä tai jätteiden lajittelua, kuten toisinaan saatetaan mieltää, vaan laajempaa kokonaisuutta, joka ulottuu ympäristöön, ihmisiin, talouteen ja yhteiskuntaan.

Tässä artikkelissa jatkamme Vastuullisuuden ABC -webinaarin aihetta ja käymme läpi vastuullisuuden peruskäsitteistöä. Palataan kuitenkin ensin lyhyesti vastuullisuuden perusajatukseen, kestävään kehitykseen.

Kestävä kehitys – vastuullisuuden perusajatus

Vastuullisuuden juuret ovat kestävän kehityksen periaatteessa, joka määriteltiin vuonna 1987 julkaistussa Brundtlandin raportissa. Sen mukaan kestävä kehitys on:

”Toimintaa, joka tyydyttää nykyiset tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan.”

Kestävä kehitys rakentuu kolmesta toisiinsa kytkeytyvästä ulottuvuudesta:

• Ympäristö – luonnonvarat, ilmasto, biodiversiteetti
• Ihmiset – terveys, hyvinvointi, tasa-arvo, oikeudet
• Talous – kannattavuus, kilpailukyky, työpaikat
   

Näitä ei voi erottaa toisistaan. Kestävyys toteutuu vain, kun kaikki ulottuvuudet etenevät rinnakkain.

Vastuullisuuden yleisiä käsitteitä ja lyhenteitä

Vastuullisuuteen perehtyessä törmää nopeasti moniin termeihin ja lyhenteisiin, jotka voivat tuntua alkuun sekavilta. Vastuullisuuden perusajatuksen ymmärtämisen jälkeen onkin hyvä ottaa termistöä haltuun ja siksi olemme koonneet alle taulukon, joka selkeyttää keskeisiä termejä ja lyhenteitä.

Vastuullisuuskäsite	Selite
Arvoketju	Tuotteen tai palvelun koko elinkaari raaka-aineista purkuun ja kierrätykseen/ uudelleenkäyttöön. Vastuullisuus ulottuu kaikkiin vaiheisiin.
Code of Conduct	Yrityksen eettiset pelisäännöt, jotka ohjaavat työntekijöiden ja kumppaneiden toimintaa ja päätöksentekoa.
CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive)	EU:n kestävyysraportointidirektiivi, joka velvoittaa soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan tarkasti, vertailukelpoisesti ja varmennetusti.
DEI (Diversity, Equity & Inclusion)	Moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden periaatteet, joiden tavoitteena on varmistaa reilu, turvallinen ja osallistava työympäristö.
Due Diligence (asianmukainen huolellisuus)	Yrityksen velvollisuus tunnistaa, arvioida ja hallita ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä koko arvoketjussa.
ESG (Environmental, Social, Governance)	Vastuullisuuden kolmijaottelu, jota sijoittajat ja rahoittajat käyttävät arvioidessaan yrityksiä.
ESRS (European Sustainability Reporting Standards)	Kestävyysraportointistandardit, jotka määrittelevät mitä CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten tulee raportoida. Ne perustuvat EU:n lainsäädäntöön ja kansainvälisiin viitekehyksiin kuten OECD:n ohjeistuksiin vastuullisesta liiketoiminnasta.
EU-taksonomia	EU:n luokitusjärjestelmä, joka kertoo, mitkä taloudelliset toiminnot ovat ekologisesti kestäviä ja tukevat EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita.
Elinkaariarviointi (LCA)	Menetelmä, jolla arvioidaan tuotteen tai palvelun ympäristövaikutukset sen koko elinkaaren ajalta raaka-aineista loppukäyttöön.
Hiilijalanjälki	Kasvihuonekaasupäästöjen määrä, jonka esimerkiksi yritys, rakennus, tuote tai palvelu aiheuttaa elinkaarensa aikana.
Hiilikädenjälki	Hiilikädenjälki kuvaa tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana syntyviä positiivisia ilmastohyötyjä, eli päästövähennyksiä, joita ei syntyisi ilman kyseistä ratkaisua. Se tarkoittaa hiilidioksidiekvivalentteina esitettyjä, todellisia päästöhyötyjä verrattuna tavanomaiseen tuotteeseen tai palveluun.
Hiilineutraali	Tila, jossa toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat nettona nolla tietyllä ajanjaksolla: päästöjä vähennetään mahdollisimman paljon ja loput kompensoidaan eli rahoitetaan päästöjä vähentäviä tai sitovia hankkeita muualla. Hiilineutraaliudesta puhuttaessa päästövähennysten ja kompensaation osuuksia ei olla tarkasti määritelty.
Ihmisoikeudet	Jokaiselle ihmiselle kuuluvat perusoikeudet, kuten oikeus turvallisuuteen, tasa-arvoon, ihmisarvoiseen kohteluun ja sananvapauteen – sekä yritysvastuussa velvoite kunnioittaa ja suojata näitä oikeuksia omassa toiminnassa ja arvoketjussa.
Kaksoisolennaisuus (Double Materiality)	Yrityksen vastuullisuusteemojen tarkastelu kahdesta näkökulmasta: Vaikutusten olennaisuus eli miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan Taloudellinen olennaisuus eli miten vastuullisuusteemat vaikuttavat yrityksen taloudelliseen tilanteeseen, tulokseen ja riskeihin
Nettonolla	Tila, jossa yrityksen, organisaation tai maan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat kokonaisuudessaan yhtä suuret kuin ilmakehästä poistettavat päästöt. Nettonolla edellyttää  merkittävää päästövähennystä omassa toiminnassa ja arvoketjussa (usein 90–95 % vähennys pitkällä aikavälillä) ja jäljelle jäävien päästöjen poistamista ilmasta pysyvästi hiilensidonnan tai -poiston keinoin (esim. metsitys, teknologiset hiilipoistot). Huom: Nettonollan määritelmä ei ole vielä täysin vakiintunut, joten joissain asiayhteyksissä sitä voidaan pitää myös hiilineutraalin synonyyminä.
SDG:t (Sustainable Development Goals)	YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka ovat universaaleja. Yritykset ja valtiot ympäri maailmaa soveltavat niitä strategioissaan.
Sidosryhmät	Ryhmät ja tahot, joihin yrityksen toiminta vaikuttaa tai joilla on kiinnostus yrityksen toimintaan, kuten asiakkaat, työntekijät, omistajat, viranomaiset ja paikallisyhteisöt.
Viherpesu	Harhaanjohtava viestintä, jossa yritys antaa liioitellun tai virheellisen kuvan ympäristövastuustaan.
VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard)	EU:n vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka eivät kuulu pakollisen CSRD-raportoinnin piiriin, mutta haluavat raportoida vastuullisuudestaan johdonmukaisesti ja kevyemmin kuin täysien ESRS-standardien mukaan.

Tulee kuitenkin muistaa, että tämä taulukko vastuullisuuteen liittyvistä käsitteistä ei ole tyhjentävä, vaan se antaa alkuraapaisun vastuullisuuden ajankohtaisiin teemoihin. Vastuullisuus on paljon muutakin kuin käsitteitä ja lyhenteitä, ja tulevissa artikkeleissa viemmekin osan näistä käsitteistä käytäntöön. Kannattaa siis pitää RALAn hankesivustoa silmällä!

 

Kirjoittaja: Laura Björk, Taigawise Oy