16.1.2026 – Vastuullisuusmittariston ja raportointiohjeiden kehityshanke
Katsaus RALAn toiseen kaksoisolennaisuustyöpajaan: Miten olennaisuus määritetään?
RALA on tehnyt syksyllä 2025 rakennusalalle olennaisuusanalyysin, jonka tuloksena on tunnistettu rakennusalan pk-yrityksille olennaiset vastuullisuusteemat kaksoisolennaisuuden periaatetta mukaillen. Analyysiä on työstetty sidosryhmien kanssa kolmessa työpajassa, jotka järjestettiin yhteistyössä yritysvastuun asiantuntijayritys Taigawisen kanssa. Miten toisessa työpajassa jatkettiin ensimmäisessä työpajassa tunnistettujen rakennusalalle tärkeiden vastuullisuusaiheiden työstöä?
RALAn toinen kaksoisolennaisuustyöpaja pidettiin syyskuussa 2025, ja siihen osallistui niin yksityisiä kuin julkisia rakennusalan organisaatioita, kuten pk-yrityksiä, suuria yrityksiä, tilaajia ja yhdistyksiä. Tällä kertaa osallistujat priorisoivat edellisessä työpajassa tunnistamiaan rakennusalalle tärkeitä vastuullisuusteemoja järjestelemällä teemoja olennaisuusmatriisiin, kiinnittäen samalla huomiota olennaisuuden määrittämisen eri kriteereihin.
Miten vastuullisuusteeman olennaisuus määritetään?
Olennaisuusanalyysissä vastuullisuusaiheiden olennaisuuden määrittämiseen käytetään erilaisia kriteerejä, kuten mittakaavaa, laajuutta, korjattavuutta ja todennäköisyyttä, jotka raamittavat ja helpottavat vastuullisuusteemojen priorisointityötä. Tarkat, seikkaperäiset kriteerit olennaisuuden määrittämiseen löytyvät eurooppalaisista kestävyysraportointistandardeista eli ESRS-standardeista, mutta vastuullisuusseikkojen järjestelyssä ja priorisoinnissa voi yleisesti hyödyntää tukena esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
1) Kuinka merkittäviä seikan positiiviset tai negatiiviset vaikutukset ovat?
→ Mitä suuremmat vaikutukset ovat, sitä merkittävämpi seikka on
Esimerkiksi: työtapaturmassa haavoitetaan sormi vs. menetetään ihmishenki; yrityksen menettämä kassavirran määrä hyvin pieni vs. erittäin suuri
2) Kuinka laajalle seikan vaikutukset ovat levinneet?
→ Mitä laajemmalle maantieteelliselle alueelle tai suuremmalle joukolle ihmisiä vaikutukset ovat levinneet, sitä merkittävämpi seikka on
Esimerkiksi: vaikutus paikallinen vs. globaali; vaikutus koskee vain osaa henkilöstöstä vs. koko henkilöstöä
3) Missä määrin seikan negatiiviset vaikutukset voidaan korjata ja palauttaa alkuperäiseen tilaan?
→ Mitä vaikeampi vaikutukset ovat korjata, sitä merkittävämpi seikka on
Esimerkiksi: vaikutus helposti korjattavissa tai ennallistettavissa vs. vaikutukset peruuttamattomia, eikä niitä voida korjata
4) Tapahtuvatko seikan vaikutukset tosiasiallisesti vai todennäköisesti?
→ Mitä suuremmalla todennäköisyydellä vaikutukset tapahtuvat, sitä merkittävämpi seikka on
Esimerkiksi: vaikutukset tapahtuvat 10% (potentiaalinen) vs. 100% (tosiasiallinen) varmuudella
5) Onko seikalla vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen?
→ Jos seikan vaikutukset estävät ihmisoikeuksia toteutumasta, seikka on olennainen
Esimerkiksi: työpaikalla tapahtuvalla syrjinnällä on vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen
Toisessa työpajassa osallistujat nostivat jollakin tasolla olennaiseksi noin 150 vastuullisuuteen liittyvää seikkaa
Toisessa työpajassa osallistujat jakautuivat pienempiin ryhmiin julkisen ja yksityisen sektorin perusteella, minkä jälkeen ryhmät järjestivät vastuullisuusnäkökohtia olennaisuusmatriisiin.
Kuva: Esimerkki työpajassa käytetystä olennaisuusmatriisista, Taigawise Oy
Osallistujia ohjeistettiin huomioimaan vastuullisuusseikkojen priorisoinnissa niiden vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan, taloudelliset riskit ja mahdollisuudet sekä vaikutusten vakavuutta, kuten laajuutta, mittakaavaa ja korjattavuutta.
Työpajan lopputuloksena osallistujat nostivat matriiseihin, eli jollakin tasolla olennaiseksi, yhteensä noin 150 näkökohtaa alunperin 180:stä tärkeäksi tunnistetusta vastuullisuusaiheesta, mikä tarkoittaa, että tuloksissa oli paljon hajontaa pienryhmien välillä. Yksityisten toimijoiden pienryhmät arvottivat sosiaalisia ja ympäristöteemoja selkeästi useammin olennaiseksi kuin julkisten toimijoiden ryhmät, mutta molemmat nostivat lähes yhtä paljon hallinnollisia teemoja olennaiseksi.
Seikkoja järjesteltiin olennaiseksi enemmän myös ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten kuin taloudellisten riskien tai mahdollisuuksien kautta. Ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten kautta olennaisuuksia nähtiin eniten omia työntekijöitä, hyvää hallintotapaa ja kiertotaloutta koskevissa teemoissa. Olennaisia taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia nähtiin taas erityisen paljon ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja hyvän hallintotavan harjoittamisessa.
Toisen työpajan priorisoinnin jälkeen Taigawisen asiantuntijat pisteyttivät näkökohdat matriisien arvotusten mukaisesti sekä tarkastelivat ja ryhmittelivät näkökohtia uudelleen. Tämän tuloksena seikat tiivistyivät vähän yli 20 alustavasti olennaiseksi näkökohdaksi, joista keskusteltiin kolmannessa eli viimeisessä työpajassa. Kolmannen työpajan sekä koko olennaisuusanalyysin lopputuloksia tarkastellaan läheisemmin tämän kolmiosaisen artikkelisarjan seuraavassa ja viimeisessä osassa.
Olennaisuusanalyysi on ensimmäinen vaihe RALAn hankkeessa, jossa alalle kehitetään yhtenäinen raportointimalli ja mittaristo, minkä tarkoituksena on helpottaa etenkin pk-yritysten osallistumista kilpailutuksiin, lisätä avoimuutta – ja tukea koko alan vastuullista kehitystä. Lue lisää hankkeesta täältä.
Kirjoittaja: Elina Salminen, Taigawise Oy