Toteutusmuodon valinta arvon tuoton perusteella

Mitä toteutusmuoto tarkoittaa 

Rakennushankkeen toteutusmuoto tarkoittaa valintoja, joilla hankkeen vastuista ja kaupallisista ehdoista sovitaan. Se tarkoittaa myös tapaa kilpailuttaa ja hankkia rakennushankkeen palvelut sekä prosessia, jolla suunnittelu ja toteutus viedään läpi. 

Toteutusmuoto muodostaa lähtökohdat ja puitteet osapuolten toiminnalle rakennushankkeessa. Se on siten keskeinen ohjauskeino, jolla tilaaja voi vaikuttaa myös arvon tuoton johtamiseen.

Toteutusmuotoa ei periaatteessa voi määrittää yhdellä sanalla, koska toteutusmuoto koostuu ainakin kolmesta tekijästä: osapuolten vastuista, kaupallisista ehdoista sekä hanke- ja hankintaprosessista. 

Rakennusalalla on kuitenkin käytössä yleistermejä eri toteutusmuodoille, jotka laajasti ymmärretään tarkoittavan tiettyjä perusmalleja toteutusmuodoista. Toteutusmuotojen luokittelu ja yleiset toteutusmuodot on esitetty oheisessa kaaviossa (lähde: Juha Salminen, Rakennushankkeen uusiutuvat toteutusmuodot, Rakennustieto Oy 2020).

Suurenna kuvaa klikkaamalla.

Toteutusmuodon valintaan vaikuttaa moni tekijä, mutta keskeisimmäksi voi nostaa hankkeen epävarmuuksien hallinnan. 

Jos hanke on hyvin määritetty, eikä siinä ole paljon riskejä tai vaihtoehtoisia toteutustapoja (esim. asuntokohteen uudisrakennus, yhden rakennusosan korjaus), perinteinen kokonaisurakka tai SR-urakka toimivat varsin hyvin. 

Mitä enemmän hankkeessa on epävarmuuksia, ja mitä enemmän se vaatii ongelmien ratkaisua, innovatiivisuutta ja osapuolten yhteistyötä, sitä paremmin projektinjohto- tai yhteistoiminnalliset toteutusmuodot soveltuvat.

Miten toteutusmuoto tukee arvon tuoton johtamista

Arvon tuoton johtamisen tulisi olla yksi keskeisiä rakennushankkeen prosesseja, jonka onnistumista myös toteutusmuodon valinnan pitäisi tukea. Arvon tuoton johtamiselle on edullista, jos toteutusmuoto sisältää ainakin seuraavia piirteitä:

1. Osapuolet liittyvät hankkeeseen aikaisessa vaiheessa
2. Kaupallinen mallin on maksuperusteinen, eli kustannuksia käsitellään avoimesti, ja siihen sisältyy erillinen kannustinpalkkio
3. Palveluiden hankinta on laadullinen ja/tai neuvottelullinen prosessi

Arvon tuoton johtamisessa määritetään arvon tuotto menestystekijöiksi. Tämän lisäksi kaikki osapuolet sitoutetaan toimimaan siten, että menestystekijöissä onnistutaan mahdollisimman hyvin. 

Jo tämä lähtökohta kertoo, että on edullista, jos osapuolet tulevat mukaan hankkeeseen varhaisessa vaiheessa – eli urakoitsija valitaan jo suunnitteluvaiheessa, ja toteutetaan yhteinen suunnitelmien kehitysvaihe . Tällainen prosessi myös edistää yhteistyötä, kun sille on annettu riittävästi aikaa ja toiminta on tavoitteellista.

Kustannukset muodostavat muille arvon tuoton elementeille reunaehdon ja puitteen, johon menestystekijöitä usein peilataan. Kehitysvaihe on siksi tuskin tuloksellinen, ellei toteutusmuotoon kuulu avoin kustannusten käsittely, kuten tavoitehinta- tai laskutyömalleissa. 

Menestystekijöitä täytyy pitää esillä, ja niiden toteutumiseen pitää kannustaa. Tätä tavoitetta edistää myös menestystekijöihin perustuva kannustinjärjestelmä. Se tarkoittaa esimerkiksi menestystekijöihin perustuvaa tavoitemittaristoa ja bonuspoolia, jolla palkitaan mittareiden mukaista onnistumista.

Myös kolmas kohta, laadullinen / neuvottelullinen hankinta, liittyy osapuolten aikaiseen osallistumiseen ja sitoutumiseen menestystekijöihin. Sitä voidaan pohjustaa jo hankintavaiheessa ottamalla menestystekijöihin liittyvät kyvykkyydet keskeisiksi arviointikriteereiksi.

Arvon tuoton johtamista tukevan toteutusmuodon piirteet

Seuraavassa taulukossa on arvioitu yleisiä toteutusmuotoja suhteessa edellä esitettyihin arvon tuottoa edistäviin tekijöihin.

Suurenna kuvaa klikkaamalla.

Kuten taulukosta ilmenee, sisältävät projektinjohto- ja etenkin yhteistoimintamallit eniten elementtejä, jotka edistävät arvon tuoton johtamista. Ne antavat siten hyvät lähtökohdat prosessin onnistuneelle toteuttamiselle. 

Tämä ei tarkoita, etteikö muissakin malleissa voisi tai kannattaisi johtaa arvon tuottoa – siihen vaan on rajallisemmat edellytykset, ja toisaalta myös tarve, jos kohde on yksinkertaisempi.

Edellä viitattiin toteutusmuotojen yleisesti käytettyihin perustapauksiin. Alalla on kuitenkin myös tapana ”virittää” toteutusmuotoja siten, että yhdistellään piirteitä em.  perusmuodoista. Tämä on mahdollista ja usein suositeltavaakin, kunhan virittelyn tarkoitus on kirkkaana ja tehdään toimivia kokonaisuuksia. 

Sen sijaan ”rusinat pullasta” -tyyppinen virittely, jossa huomioidaan vain tietyn osapuolen intressit, ei yleensä johda hyvään tulokseen. Se johtuu siitä, että myös arvon tuoton johtamisessa tavoitellaan aitoa yhteistä intressiä onnistua sovituissa menestystekijöissä.

Johtopäätökset

Voidaan todeta, että yhteistoimintamallit edustavat pääpiirteiltään toteutusmuotoa, jossa arvon tuoton johtamiselle on parhaat edellytykset.  Kun toteutusmuotojen sopimusasioissa mennään yksityiskohtaisemmalle tasolle, kohdataan vielä monta ongelmaa ja ratkaistavaa asiaa, jotta löydetään ihanteellinen ratkaisu. 

Ohjeessa Arvon tuoton yhteistyömalli on tehty ehdotus mallista, jossa toteutusmuodon tekijät on vielä pitemmälle mietitty niin, että ne tukevat yhteistä onnistumista ja maksimaalista arvon tuottoa.