Vähähiilisyys osana arvon tuottoa

Vähähiilisyys hankkeen menestystekijäksi

Rakennusala on yksi merkittävimmistä hiilidioksidipäästöjen aiheuttajista maailmassa, ja siten myös sen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on keskeinen. Aikaisemmin alan suurimmat päästöt ovat aiheutuneet rakennusten käytön aikana, mutta energiatuotannon muututtua vähähiilisemmäksi rakennusalan hiilidioksidipäästöt syntyvät yhä suuremmalta osin hankkeiden purku- ja rakentamisvaiheiden aikana.

1.1.2026 voimaan astuva asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta tulee yhtenäistämään tapoja, joilla rakennuksen vähähiilisyyttä tai hiilijalanjälkeä arvioidaan. Samalla se mahdollistaa hankkeiden ohjauksen rakennusten hiilijalanjälkiraja-arvojen avulla. Vaikka asetus tulee voimaan vasta vuoden kuluttua, jo nyt yhä useammissa hankkeissa perehdytään hiilijalanjäljen laskentaan.

Vähähiilisyyden edistäminen on useimmilla julkisilla ja yksityisillä tilaajilla jo nyt strategiassa, josta se periytyy hankkeille.   Muun muassa Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteen, jonka mukaan asuinkerrostalon (käyttötapaluokka 2) kokonaishiilijalanjälki rakennuksen osuudella ei saa ylittää arvoa 14,0 kgCO2e/m2/a, kun se lasketaan 50 vuoden käyttöajalla. Oletettavasti muutkin kunnat tulevat asettamaan vastaavia vaatimuksia tulevaisuudessa, mikä näkyy myös hankeasiakirjoissa. 

Vähähiilisyydestä on siis muodostumassa yksi hankkeen arvon tuottoa kuvaava tekijä. Vähähiilisyys ei kuitenkaan toteudu itsestään vain kirjoittamalla se tavoitteisiin, vaan se vaatii systemaattista toiminnan suunnittelua ja johtamista läpi kaikkien hankevaiheiden.  Sen lähtökohtana on, että vähähiilisyys määritellään menestystekijäksi, joka kirjataan mm. hankesuunnitelmaan ja tavoitedokumenttiin.  

Keinoja vähähiilisyyden saavuttamiseen löytyy muun muassa hankkeen sisältöön, materiaalivalintoihin, energiamuotoihin tai kiertotalouteen liittyvistä valinnoista. Tässä tekstissä tarkastellaan kiertotalouden mahdollisuuksia vähähiilisyyden saavuttamisessa.

Kiertotalous tukemaan hankkeen vähähiilisyyttä

Kiertotaloudella tarkoitetaan tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassa olevat materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Näin tuotteiden elinkaari pitenee ja tuotteiden käyttökerrat lisääntyvät. 

Kiertotalous on siis paljon muutakin kuin jätteiden kierrätystä, millaisena se edelleen usein ymmärretään. 

Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti rakennusalallakin tulisi ensisijaisesti suosia olemassa olevien tuotteiden eli rakennusten hyödyntämistä, korjaamista ja esimerkiksi käyttötarkoitusten muutoksia – ja vasta toissijaisina keinoina tulisi olla rakennuksen purkaminen ja/tai uuden rakentaminen. 

Jos rakennushankkeeseen ryhdytään, kiertotalouden keskeisiä periaatteita ovat rakennuksen muuntojoustavuus, purettavaksi suunnittelu ja pitkäaikaiskestävyys, jolloin varmistetaan uuden tai korjattavan rakennuksen pitkä elinkaari. 
Rakenteiden osalta tulee pyrkiä olemassa olevien rakenteiden kunnostukseen ja uudelleenkäyttöön. Materiaalivalinnoissa taas tulee suosia materiaaleja, joissa on käytetty kierrätettyjä materiaaleja. Poistuvan materiaalin osalta tulee varmistaa niiden tarkka syntypaikkalajittelu ja että ne päätyvät edelleen uusiokäyttöön, eli uusien materiaalien valmistukseen. 

Kiertotalouden tavoitteena on siis minimoida luonnonvarojen käyttö säilyttämällä materiaalien arvo mahdollisimman pitkään ja synnyttää mahdollisimman vähän jätettä. (https://kiertotaloussuomi.fi/tieto/kiertotalous/) 

Kuva 1. Lajitteleva purku ja eri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuuksia.
(Muokattu lähteestä: ELY, 2020) 

Suurenna kuvaa klikkaamalla.

Kiertotalouden toteutus rakennushankkeessa

Kiertotalous ja vähähiilisyys vaikuttavat hankkeen menestystekijöinä sen toteutukseen aina tarveselvityksestä käyttöönottoon saakka. Kuvaan 2 on koottu kiertotalouteen ja arvon tuoton johtamiseen liittyviä hanketehtäviä, joita kiertotalous- ja vähähiilisessä hankkeessa tulee toteuttaa hankkeen edetessä. 

Suurenna kuvaa klikkaamalla.

Kuva 2. Kiertotalouden tehtävät ja arvon tuoton johtaminen rakennushankkeen eri vaiheissa. (Mukailtu lähteistä: Opas vähähiiliseen rakennuttamiseen, A-Insinöörit, sekä RT 10-11224 Talonrakennushankkeen kulku, Rakennushankkeen vaiheet ja osittelu, Rakennustieto Oy.)

Kiertotalous ja vähähiilisyys vaikuttavat hankkeen menestystekijöinä sen toteutukseen aina tarveselvityksestä käyttöönottoon saakka. Kuvaan 2 on koottu kiertotalouteen ja arvon tuoton johtamiseen liittyviä hanketehtäviä, joita kiertotalous- ja vähähiilisessä hankkeessa tulee toteuttaa hankkeen edetessä. 

Tarveselvitysvaiheessa kartoitetaan, löytyykö käyttötarkoitukseen sopivia tai muunneltavia tiloja, jolloin purku- ja uudisrakennushanke voisi olla vältettävissä. Jo tässä vaiheessa kannattaa arvioida vaihtoehtojen, kuten korjaushankkeen ja uudisrakennushankkeen,   elinkaaren hiilijalanjälkeä ja pohtia, miten eri vaihtoehdot tukevat hankkeen muidenkin menestystekijöiden saavuttamista. 

Mikäli tarvekartoituksen tuloksena päädytään korjausrakennushankkeeseen, tulee korjattavalle kohteelle tehdä kattava purkusuunnitelma. Siitä tulee ilmetä muun muassa rakennuksesta purun yhteydessä irrotettavat materiaalit ja rakenteet sekä niiden uudelleen- ja uusiokäyttömahdollisuudet. 

Hankkeen kiertotaloussuunnitelma   kattaa myös hankkeen ulkopuoliset uudelleenkäyttömahdollisuudet. Purkukartoituksen ja kiertotaloussuunnitelman avulla voidaan asettaa hankkeen kiertotalouden tavoitetaso, ja nämä tavoitteet viedään edelleen hankesuunnitelmaan. 

Suunnitteluvaiheessa tulee varmistaa tulevien tilojen muuntojoustavuus, pitkäaikaislaatu sekä rakenteiden korjattavuus, huollettavuus ja purettavuus tulevaisuudessa. Lisäksi voidaan tarkastella mahdollisuuksia hyödyntää uudelleenkäytettäviä rakenteita. 

Rakenteiden uudelleenkäyttö edellyttää usein tavallista tarkempaa suunnittelua, eri sidosryhmien välistä yhteistyötä ja innovatiivisia ratkaisuja. Näihin tulee varautua hankkeen resursoinnissa ja aikataulusuunnittelussa. 

Rakentamisvaiheessa vähähiilisyyden saavuttaminen edellyttää urakoitsijalta kiertotaloussuunnitelman laadintaa   ja siinä suunniteltujen toimenpiteiden johtamista. Työmaavaiheessa tavoitteita ovat muun muassa rakennusjätteen minimointi, huolellinen lajittelu ja kierrätys uusiokäyttöön – unohtamatta muun muassa rakentamisen laatua ja olosuhteiden hallintaa. 

Kiertotaloushankkeen johtaminen vaatii tehokasta viestintää ja henkilöstön koulutusta, sillä edessä on väistämättä myös muutoksia normaaleihin toimintamalleihin. Työmaan toimijoiden tulee ymmärtää, miksi kiertotaloutta tavoitellaan ja mitä se edellyttää arjen toiminnalta. 

Eri vaiheissa hanketta ja vielä hankkeen valmistuttua tulee päivittää hankkeen hiilijalanjälkilaskentaa. Päivittyvän laskelman ja hankkeen kiertotaloussuunnitelman seuraaminen osoittaa, kuinka hankkeen tavoitteeksi asetetut menestystekijät   ollaan saavuttamassa. 

Hankkeen valmistuttua rakennuslupaviranomaiselle toimitetaan vielä ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo, jotka toimivat hankkeen tulevien korjaustöiden tukena. 

Kiertotalouden tavoitteiden asettaminen ja mittaaminen  

Kiertotaloudelle tulee asettaa tavoitteita ja seurata niitä suunnittelun ja toteutuksen aikana, kuten muitakin menestystekijöitä. Tavoitteen asettamiseen ja mittaamiseen on koottu ehdotuksia mittarikirjaston dokumentissa Vähähiilisen rakentamisen mittarit.

Johtopäätökset

Vähähiilisyyden noustessa keskeisempään rooliin hankkeiden menestystekijöiden joukossa kiertotalous tulee osaksi hankkeiden toteutusta. Uusi rakentamislaki ja asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä sekä rakennustuoteluettelosta tulee asettamaan hankkeille uusia vaatimuksia hiilijalanjäljen seurantaan. 

Kiertotalous tarjoaa keinoja alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä. Sen edellyttämät toimet muuttavat hankkeen suunnittelua ja toteutusta hankkeen eri vaiheissa, ja samalla se laajentaa hankkeiden yhteistyöverkostoa, kun mukaan otetaan erilaisia toimintoja, kuten kelpoisuuden todentamista, logistiikkaa, varastointia, uudelleen käytettävien rakenteiden kunnostamista, tuotetietojen dokumentointia yms. 

Vaikka kiertotalous ja siihen liittyvä infrastruktuuri on vasta kehittymässä, on jo selvää, että vähähiilinen rakentaminen ja sen prosessit tulevat vaatimaan alan toimijoilta uudenlaista osaamista ja laajempaa verkostoitumista jopa alan ulkopuolisten tahojen kesken.