Arvon tuoton johtamisen analyysin tuloksia

Rakentamisen Laatu RALA ry käynnisti 2023 kehityshankkeen, jolla haluttiin laajentaa laadun käsitettä kattamaan myös arvon tuotto. Tässä hankkeessa lähdettiin etsimään, millainen on rakennushankkeen arvon tuoton prosessi nykyisellään, ja miten sitä pitäisi parantaa. 

Salmiconin ja Mittaviivan toteuttamassa hankkeessa analysoitiin ensin kaksi rakennushanketta ja sen jälkeen kuvattiin, millainen olisi toimiva arvon tuoton johtamisen prosessi. Analysoidut Kuopion kaupungin ja Helsingin Yliopiston hankkeet olivat molemmat yhteistoiminnallisia hankkeita. Edellinen oli suunnitteluvastuut sisältävä PJU ja jälkimmäinen allianssi. 

Oletuksena oli, että juuri yhteistoimintahankkeissa arvon tuoton prosessi olisi pisimmälle viety. Perinteisissä kokonaisurakoissa arvon tuoton pelimerkit on aika lailla käytetty jo lähtövaiheessa, kun toteutusta lähdetään tekemään valmiiden suunnitelmien pohjalta. 

Vaikka analyysit tehtiin kahdesta hankkeesta, niiden tulokset olivat hyvin yleispäteviä ja tukivat aiempia kokemuksia rakennushankkeiden johtamisesta.

Analyysissa selvisi, että arvon tuoton johtamisen sijasta käytännössä puhuttiin tavoitteiden asettamisesta, ja näitä tavoitteita kuvattiin niin hankesuunnitelmassa, tarjouspyyntöaineistoissa, sopimuksissa kuin muissa asiakirjoissa.  

Ongelmana nousi esiin se, että tavoitteita ei oltu esitetty yhtenevästi eri asiakirjoissa, eikä niistä siten muodostunut kattavaa kokonaiskuvaa. Vaikka kannustimien ja mittarien taustalla olivat hankkeen tavoitteet, ne kohdistuivat eri tavoin eri osapuoliin. Esimerkiksi suunnittelijat ja urakoitsijat saattoivat olla erilaisten kannusteiden piirissä, ja koko kannustinmittaristo keskittyi toteutuksen aikaan. 

Tavoitteissa puhuttiin lisäksi elinkaariominaisuuksista ja käyttöarvoista, mutta ne eivät juurikaan näkyneet mittareissa, eikä tulosta arvioitu perusteellisesti asetettuja tavoitteita vasten.

Molempia analysoituja hankkeita pidettiin kuitenkin onnistuneina, ja hyvän yhteistyön ansiosta niissä selvittiin eteen tulevista ongelmista. Analyysit kuvasivat pikemmin sitä, että vaikka toiminta olisi nykymittapuun mukaan hyvää, siitä löytyy vielä parantamistakin.

Johtopäätöksiä arvon tuoton johtamisen analyysista:

• Tavoitteita esitetään runsaasti eri dokumenteissa, kokonaiskuva vaikea hahmottaa -->   pitäisi kiteyttää ja viestiä selkeämmin.
• Termi ”tavoite” on epämääräinen; tavoitteet voivat olla yleistasoisia päämääriä, teknisiä vaatimuksia ja mittareiden tavoitearvoja --> olisiko uusi termi menestystekijä parempi kuvaamaan hankkeen onnistumista?
• Tavoitteista ei johdeta johdonmukaisesti hankintakriteereitä ja mittareita, ja ne kuvaavat eri dokumenteissa esitettyjä tavoitteita vain tietyiltä osin (usein keskittyen projektin läpivientiin).
• Ympäristö- ja ekologisuusasiat mainitaan, mutta niitä johdetaan erillään muusta johtamisesta omien asiantuntijoiden toimesta, eivätkä ne näy konkreettisissa tavoitteissa ja mittareissa.
• Käyttäjiä kuunnellaan ja tarpeita selvitetään, mutta käyttäjillä on kokemus ulos jäämisestä projektin toteutuksesta, eikä tietoa päätöksistä aina saada.
• Projektin onnistumista ei analysoida laaja-alaisesti, eikä tuloksista viestitä avoimesti. Arvioinnista puuttuu elinkaari- ja käyttäjänäkökulma.