Uudet rakentamislain vähähiilisyysvaatimukset rakennuksille 

Suomen uusi rakentamislaki hyväksyttiin vuonna 2023 ja se astuu voimaan 1.1.2025, jolloin maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) kumotaan rakentamista koskeva osuus. Samalla MRL:n nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi. Uuden rakentamislain keskeisinä tavoitteina on huomioida rakentamisen ilmastovaikutukset, edistää kiertotaloutta sekä parantaa rakentamisen laatua ja rakentamiseen liittyvän tiedon digitalisaatiota.

Rakentamislaki korostaa kolmea rakennusten elinkaariomaisuutta: säilyvyys, joustavuus ja uudelleenkäytettävyys. Rakentamislaki käsittelee talorakentamista. Infrarakentaminen on jätetty alueidenkäyttölain puolelle, eikä sille ole asetettu samanlaisia lainmukaisia vähähiilisyysvaatimuksia kuin talonrakentamiselle.

Rakentamislain sisältöön on huhtikuussa 2024 tehty niin sanottu korjaussarja, ja tähän liittyvät muutokset viimeistellään loppuvuonna 2024. 

Rakentamisen vähähiilisyyden ja kestävyyden kannalta rakentamislain merkittävimpiin uudistuksiin kuuluvat rakennusten vähähiilisyyttä ja elinkaariominaisuuksia koskevat säännökset. Rakentamislaki velvoittaa suunnittelemaan rakennukset vähähiilisiksi ja varmistamaan, että niiden elinkaaren aikainen hiilijalanjälki alittaa asetetut raja-arvot.

Rakentamislain elinkaariominaisuuksia koskevien säännösten tarkoituksena on edistää kiertotalousperiaatteiden toteutumista rakentamisessa, pidentää rakennusten ja rakenteiden käyttöikää sekä parantaa niiden huollettavuutta, korjattavuutta, muunneltavuutta ja uudelleenkäytettävyyttä. Vähähiilisyyden arvioinnin kohteena ovat sekä rakennus että rakennuspaikka.

Ilmastoselvitys tulee laatia 2026 alkaen uusille rakennuksille

Rakentamislain mukaan rakennusten vähähiilisyydestä tulee 1.1.2026 alkaen raportoida rakennuksen ilmastoselvityksellä, joka pitää toimittaa rakennuksen lopputarkastuksen yhteydessä.

Rakennuksen ilmastoselvityksessä raportoidaan rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki, eli rakennuksen negatiiviset ja positiiviset ilmastovaikutukset. Ilmastoselvityksen tulee sisältää myös muita tietoja, kuten rakennuksen lämmitetty nettoala, rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja rakennuksen laskennallinen ostoenergian kulutus. 

Hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskentaa varten tulee käyttää rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää ja sitä varten on luotu myös kansallinen päästötietokanta co2data.fi, josta löytyy Suomessa käytössä olevien rakennustuotteiden, rakentamisen prosessien ja palveluiden päästökertoimia. Rakentaja voi hyödyntää ilmastoselvityksessään myös tarkempia vähähiilisten materiaalien päästötietoja rakennukseen valittujen rakennusmateriaalien ympäristöselosteista (Environmental Product Declaration, EPD), jolloin voidaan päästä tavanomaista pienempiin hiilijalanjälkituloksiin.

Ilmastoselvitystä varten tehtävä laskenta kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, esimerkiksi kun toteutussuunnitelmat ovat valmiina. Silloin voidaan vielä tarvittaessa vaikuttaa rakennuksen hiilijalanjälkeen rakentamisessa tehtävillä valinnoilla.

Hiilijalanjäljen laskenta  kattaa rakennuksen koko elinkaaren, mukaan lukien rakennustuotteiden valmistuksen, työmaatoiminnot ja kuljetukset, rakennuksen käytönaikaiset päästöt ja purkutyön aikaiset päästöt. Myös rakennuspaikan päästöille (mm. alueen rakenteet, maanalaiset rakenteet, perustukset) tulee esittää ilmastoselvityksessä erillinen laskelma. Rakennuksen elinkaaren pituus on arviointimenetelmässä vakioitu 50 vuoteen, paitsi väliaikaisten rakennusten (kuten parakkikoulut ja -päiväkodit) osalta.

Hiilikädenjäljen laskenta puolestaan kattaa materiaalien ja tuotteiden kierrätyksen ja uudelleenkäytön hyödyt, pitkäikäiset hiilivarastot (vähintään 100 vuotta), sementtipohjaisten tuotteiden karbonatisoitumisen ja mahdollisen rakennuksen verkkoon tuottaman ylimääräisen uusiutuvan energian. Hiilikädenjäljen arviointi sisältää vain sellaiset ilmastohyödyt, joita ei aiheutuisi ilman rakennushanketta. Tarkemmat tiedot laskennan kattavuudesta ja toteuttamisesta löytyvät rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmästä.

Ilmastoselvityksessä esitettävän rakennuksen hiilijalanjäljen tulee alittaa kyseiselle rakennustyypille asetettava hiilijalanjäljen raja-arvo. Ympäristöministeriö on aloittanut raja-arvoja koskevan asetuksen selvitystyöt, ja asetuksen on tarkoitus tulla lausuntokierrokselle vuoden 2025 alkupuolella.

Raja-arvot ja vaatimus ilmastoselvityksen laatimisesta koskisivat ehdotuksen mukaan seuraavia uusia rakennuksia: rivitalot, asuinkerrostalot, toimistorakennukset, liikerakennukset sekä useat erilaiset julkiset rakennukset (esimerkiksi koulut, sairaalat ja elokuvateatterit). Raja-arvot on tarkoitus asettaa vain rakennukselle, mutta ei rakennuspaikalle. Erillispientaloista tai varastorakennuksista ei tarvitse laatia ilmastoselvitystä eikä niille aseteta raja-arvoja. Hiilikädenjäljelle ei myöskään aseteta raja-arvoja.

Rakennustuoteluettelo edistää tuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä

Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on myös huolehdittava, että rakentamislupaa haettaessa laaditaan koneluettavassa muodossa oleva rakennustuoteluettelo. Rakennustuoteluettelo tukee ilmastoselvityksen laadintaa, sillä tuotteiden määrät tarvitaan hiilijalanjäljen laskennassa. Rakennustuoteluettelossa laaditaan lista kaikkien rakennuksessa käytettyjen rakennustuotteiden määristä. Rakennustuoteluettelo tulee laatia kaikille niille rakennuksille, joille tulee laatia ilmastoselvitys.

Rakennustuoteluettelossa on esitettävä tiedot rakentamisessa käytettävistä tuotteista erikseen rakennukselle ja rakennuspaikalle. Rakennustuoteluettelon on perustuttava kappalemääriin, massaan tai muihin määrätietoihin.

Luettelon on katettava rakennuksen ja rakennuspaikan osalta vähintään seuraavat tuotteet:

Tuotteet rakennuksessa
Alapohja
Runko
Julkisivut
Ovet ja ikkunat
Ulkotasot ja parvekkeet
Kattorakenteet
Jako-osat
Tilapinnat
Tilavarusteet
Hormit

Tuotteet rakennuspaikalla
Alueen rakenteet
Päällysteet
Tuennat
Perustukset

Rakennustuotteiden tarkempi luettelointi ja tämän tiedon digitalisointi tulee edistämään rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä tulevaisuudessa, kun rakennustuotteista on keskitetysti koottuna tarkat tiedot.

Sekä ilmastoselvitystä että rakennustuoteluetteloa koskevat tarkemmat sisältövaatimukset säädetään ympäristöministeriön asetuksella, joka on lähetetty tiedoksi EU:lle heinäkuussa 2024. Asetus pyritään saamaan lopullisesti valmiiksi vielä vuoden 2024 aikana.

Infrarakentamiselle on erikseen oma vähähiilisyyden arviointimenetelmänsä 

Väylävirasto on vuonna 2023 tuottanut vastaavan vähähiilisyyden arviointimenetelmän myös infrarakentamiselle, joka mahdollistaa yhdenmukaisen tavan infrarakentamisen CO2-päästöjen laskentaan erityisesti väylien, katujen, puistojen ja muun julkisen infran osalta. Kyseinen arviointimenetelmä ei ole rakentamislain alainen, eli infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointi ei ole vielä samalla tavalla lakisääteistä kuin talonrakentamisessa. Kuitenkin Väylävirastossa tullaan edellyttämään vähähiilisyyden arviointimenetelmän käyttöä kaikissa niissä suunnitteluhankkeissa, joista laaditaan hankearviointi.

Rakentamisen co2data.fi -tietopankki sisältää päästötietoja myös infrarakentamisesta, joita tulee hyödyntää infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmän mukaisessa laskennassa.