Rakentamisen sääntely ohjaa yrityksiä kestävämpiin käytäntöihin

Rakennusalan ympäristökuormitusta pyritään pienentämään kansainvälisellä ja kansallisella sääntelyllä. Mitä uusia merkittäviä säännöksiä on tulossa ja mihin kaikkeen pk-yritysten tulee varautua?

"Suuret kansainväliset sitoumukset kuten Pariisin ilmastosopimus ja EU:n Green Deal ovat pohjana ympäristösäännöksille, jotka ulottuvat myös rakennusalan käytäntöihin. Kaikkien alan toimijoiden on tärkeää ymmärtää mihin ollaan menossa", sanoo Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen.

Myös pk-yritysten on syytä tutustua esimerkiksi EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään eli taksonomiaan, jossa pyritään ensi kertaa vauhdittamaan päästövähennystavoitteiden saavuttamista yritysrahoituksen kautta.

"Siinä toimijoita ja hankkeita arvioidaan muun muassa hiilijalanjäljen, energiatehokkuuden, kierrätysmateriaalien käytön ja rakennusosien uudelleenkäytön perusteella. Tavoitteena on luoda mekanismi, jolla lainarahan saatavuus tai sen hinta sidotaan siihen, miten ilmasto- ja ympäristömyönteisestä investointikohteesta on kyse."

Vaikka osa EU:n säännöksistä kohdistuu ensisijaisesti suurempiin yrityksiin, heijastuvat niiden vaatimukset pian toimitusketjujen kautta myös pk-sektorille.

Oma mittava kokonaisuutensa on CSRD-direktiiviin sisältyvä ja yrityksiltä tulevaisuudessa vaadittava kestävyysraportointi. Sekin liittyy osaltaan EU-taksonomiaan ja sisältää siten muun muassa vähähiilisyyteen, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kriteerejä. Raportointivaatimus koskee alkuvaiheessa rakennusalan suurempia toimijoita, mutta niiden tietotarpeet tulevat ulottumaan toimitusketjujen kautta myös pk-sektorille.

Erittäin merkittävä sääntelyelementti on äskettäin päivitetty rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, jolla ohjataan energian käyttöä ja kulutusta uudisrakentamisessa. 

"Siinä esitettyjen ns. nollapäästöisten rakennusten toteuttamisessa täytyy katsoa entistä enemmän kaikkia rakentamisen osa-alueita, kuten rakennustuotteiden ja etenkin energiankäytön ratkaisujen vähähiilisyyttä", sanoo Vuorinen. 

"Direktiivissä otetaan kantaa myös olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden ja energian käytön kehittämiseen, jossa tavoitteena on sama taso uudisrakentamisen kanssa. Tämä on Euroopassa äärimmäisen vaativa tavoite, mutta sen taustalla ovat jo tehdyt ilmastolupaukset." 

Uudenlaiset vaatimukset ulottuvat myös pk-tasolle

Vaikka osa EU:n säännöksistä kohdistuu ensisijaisesti suurempiin yrityksiin, heijastuvat niiden vaatimukset pian toimitusketjujen kautta myös pk-sektorille. 

"Tuoteteollisuuden puolella on jo pitkään tuotettu tietyn EN-standardin mukaisia ympäristöselosteita, jotka ovat vertailukelpoisia ja joita voidaan käyttää hankkeiden laskelmissa. Tämä on johtanut alalla hyvään markkinavetoiseen kestävyyskilpailuun eri toimijoiden kesken. Myös pk-sektorilta löytyy tuotepuolella edelläkävijöitä esimerkiksi vähähiilisyydessä, kestävyydessä ja uudelleenkäytössä, jotka kaikki liittyvät kiertotalouteen."

"Tiukentuvan sääntelyn ja markkinoiden kautta näihin asioihin liittyvät vaatimukset tulevat näkymään yhä enemmän myös rakennusyritysten arjessa. Isot yritykset tarvitsevat pk-kumppaneilta omaan yritysvastuuraportointiinsa yhä enemmän tietoja. Tämä vaikuttaa myös pääurakoitsijoiden päätöksiin aliurakoitsijoiden ja materiaalien hankinnassa. 

Uusi rakentamislaki velvoittaa vähähiilisyyden arviointiin

Suomen uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025 ja siihen liittyvät asetukset vuoden 2026 alusta alkaen. Rakentamisen vähähiilisyyden ja kestävyyden kannalta lain merkittävimpiin uudistuksiin kuuluvat rakennusten vähähiilisyyttä ja elinkaariominaisuuksia koskevat säännökset. 

"Laki velvoittaa rakennushankkeeseen ryhtyviä huolehtimaan, että rakennus suunnitellaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Hiilijalanjäljen laskenta koskee rakennuksen koko elinkaarta, ja siinä hyödynnetään lähtötietoina rakennustuotteiden ympäristöselosteita (EPD) tai ympäristöministeriön ylläpitämää päästötietokantaa. Laskennan tulokset raportoidaan sitten ilmastoselvityksellä, joka tulee esittää ennen rakennuksen käyttöönottoa", kertoo Vuorinen. 

Arviointivaatimus koskee merkittävää osaa kaikista rakentamisluvan alaisista uudiskohteista. Lainsäädännössä annetaan eri käyttökohdeluokille hiilijalanjäljen raja-arvo, johon kuitenkin jätetään liikkumavaraa erilaisten teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien huomioimiseksi mutta myös rakenteiden ja rakennusmateriaalien päästötasojen suurten vaihtelujen vuoksi. 

Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen johtaa järjestössä eri toimialoja palvelevaa Ilmastonmuutos ja vähähiilisyys -tiimiä. Vuorinen on toiminut aktiivisesti kestävän rakentamisen, kiertotalouden ja niihin liittyvien säännösten ja standardoinnin parissa sekä Suomessa että EU-tasolla.