Kiinteistö- ja rakennusalan sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin

Ilmastonmuutos tuo mukanaan merkittäviä riskejä ja mahdollisuuksia eri toimialoille. Kiinteistö- ja rakennusala on erityisen altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille, koska rakennukset ja infrastruktuuri ovat pitkäikäisiä ja kiinteästi sidoksissa ympäristöönsä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat vaikuttaa suoraan rakennusten arvoon, käyttöikään, turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Ilmastoriskien kartoittaminen on muodostumassa keskeiseksi osaksi kiinteistö ja rakennusalan toimintaa ja kiinteistökauppoja. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden alueelliset riskit saattavat vaikeuttaa vakuutuksen saamista tietyllä alueella. Tämä saattaa puolestaan estää lainan saamisen korkean riskin alueilla sijaitseville kohteille.

EU-säädökset, kuten kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) ja kestäviä investointeja ohjaava EU:n taksonomialainsäädäntö kannustavat ja ohjaavat yrityksiä arvioimaan ja raportoimaan omaan toimintaansa kohdistuvia ilmastoriskejä.

Ilmastoriskien arvioinnin tunnetumpia ja tärkeimpiä viitekehyksiä on TCFD eli Task Force on Climate-related Financial Disclosures, joka auttaa yrityksiä ja organisaatioita tunnistamaan ja arvioimaan ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. TCFD-viitekehys jaottelee ilmastonmuutoksen vaikutukset fyysisiin riskeihin ja transitioriskeihin, ja se kattaa myös ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimien tuomat mahdollisuudet.

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, kuva suomennettu lähteestä: TCFD Climate-Related Risks, Opportunities, and Financial Impact (2021)

Suurenna kuvaa klikkaamalla.

Fyysiset riskit liittyvät ilmastonmuutoksen suoriin vaikutuksiin, kuten sään ääri-ilmiöihin. Rakennuskannan kannalta keskeisiä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ovat hellejaksojen sekä rakennuksiin kohdistuvan kosteusrasituksen lisääntyminen sekä tuuliolosuhteiden muuttuminen. Lisäksi rakenne- ja aluesuunnittelussa tulisi paremmin varautua tulviin sekä edistää tehokasta hulevesien hallintaa. 

Hellejaksojen lisääntyminen muodostaa haasteen rakennusten lämmönsäätelylle

Suomessa asuinrakennusten ylilämpeneminen on nousemassa ilmastonmuutoksen myötä yhä suuremmaksi ongelmaksi. Hellejaksojen yleistyminen haastaa erityisesti rakennusten lämmönsäätelyä, johon rakennuttajat voivat vaikuttaa passiivisella auringonsuojauksella sekä aktiivisilla jäähdytysratkaisuilla.

Passiiviset aurinkosuojat, kuten kaihtimet, aurinkolipat ja auringonsuojalasit sekä ilmanvaihdon tehostaminen voivat auttaa vähentämään rakennusten ylilämpenemistä, mutta ne eivät yksin riitä torjumaan sitä täysin (Kosonen ym. 2023). Rakennusten ylilämpenemisen ehkäisemisessä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän aktiivista eli koneellista jäähdytystä. 

Kosteusrasitus lisääntyy ja tulvariskit yleistyvät 

Ilmastonmuutos vaikuttaa rakennuksiin kohdistuvaan kosteusrasitukseen, joka tulee lisääntymään tulevaisuudessa erityisesti syys- ja talviaikaan. Kosteusrasituksen lisääntyminen kuormittaa erityisesti rakennusten julkisivuja, joiden kuivumisen hidastuminen lisää rakenteiden homehtumisriskiä.

Rakennuksiin kohdistuva kosteusrasitus lisääntyy tulevaisuudessa erityisesti sivusuunnassa kulkevien sateiden eli viistosateiden vaikutuksesta. Suurin osa Suomessa yleisesti käytössä olevista ulkoseinärakenteista säilyy käyttökelpoisena myös sateiden ja tuulien muuttuessa.

Tästä huolimatta tietyt ulkoseinärakenteet ovat alttiita homehtumisriskeille muuttuvassa ilmastossa. Homehtumisriski kasvaa tuuletukseltaan heikossa ulkoseinärakenteissa, jotka päästävät viistosadetta lävitseen ja pidättävät vettä huokosverkostossaan (esimerkiksi tiili ja läpäisevä betoni) (Lahdensivu ym. 2023). Lisäksi kosteusrasituksen lisääntyminen sekä talviaikaiset sulamisjäätymisvaihtelut voivat rasittaa ja rapauttaa rakennusmateriaaleja kuten betonia sekä infrarakentamisessa käytettävien materiaalien kuten asfaltin kestävyyttä.

Merenpinnan nousu sekä sään ääri-ilmiöt lisäävät tulvariskejä erityisesti Suomen rannikkoalueilla sekä nykyisillä tulvariskialueilla (esimerkiksi joenvarsialueet). Lisäksi ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa rankkasade- ja hulevesitulviin taajamissa. Hulevesitulvia ja -vahinkoja voidaan ehkäistä rakenne- ja aluesuunnittelussa esimerkiksi perustamistason nostolla ja vesien viivytysalueilla. 

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit rakennuskannalle, lähteet: A-insinöörit, opas rakennuttajille ja kiinteistöjenomistajille, Ala-outinen (2024) sekä ilmasto-opas, maankäyttö ja rakentaminen

Suurenna kuvaa klikkaamalla.

Sääntely ja markkinamuutokset vaikuttavat kiinteistöjen arvoon ja houkuttelevuuteen

Transitioriskit puolestaan liittyvät yhteiskunnan siirtymiseen vähähiiliseen talouteen ja sisältävät esimerkiksi sääntelyyn, teknologian muutoksiin ja markkinoiden kehitykseen liittyviä riskejä. Rakennussektorilla transitioriskejä voivat aiheuttaa muun muassa sääntely- ja markkinamuutokset.

Esimerkiksi tiukentuvat energiatehokkuus- ja vähähiilisyysvaatimukset voivat nostaa rakennuskustannuksia ja tehdä vanhoista rakennuksista vähemmän houkuttelevia. Samoin vähäpäästöisten rakennusten kysynnän kasvu saattaa johtaa kilpailutilanteen muutoksiin ja vaikuttaa kiinteistöjen arvoon. 

Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomiointi voi luoda kilpailuetua

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan tuo mukanaan pelkästään riskejä, vaan myös mahdollisuuksia. Ilmastonmuutos vähentää rakennusten lämmitystarvetta. Lisäksi ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumiskeinot tuovat mukanaan mahdollisuuksia eri kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille.

Esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen keino, jolla voidaan sekä vähentää päästöjä että pienentää energiakustannuksia. Lisäksi investoimalla rakennusten ja infrastruktuurin resilienssiin eli rakennusten kykyyn mukautua muuttuvaan ilmastoon rakennussektorin toimijat voivat vähentää ilmastonmuutoksen tuomia riskejä ja varautua paremmin tuleviin ilmasto-oloihin.