Ohjaavatko ennakkoluulot sitä, miten kohtaat muita arjessasi? Huomaatko viestiväsi eri tilanteissa eri tavoin? Rakentavaa johtamista -hankkeen ensimmäinen koulutusmoduuli keskittyy muun muassa ihmisten kohtaamiseen ja siihen, miksi esihenkilön työkalupakista täytyy löytyä sopivat välineet inhimilliseen kanssakäymiseen johdettavien kanssa.

RALA kehittää rakennusalan ihmisten johtamista Rakentavaa johtamista -hankkeessa. Pilottihanke parhaiden johtamiskäytäntöjen löytämiseksi alkoi syksyllä 2025, ja pilottiryhmä on jo kokoontunut oppimaan niitä ensimmäisten lähi- ja etäkoulutusten merkeissä. Mukana kouluttajana ja oppimispolun suunnittelijana toimiva Acume Oy:n Rakel Marin on hankkeesta innoissaan.

”On tosi hienoa olla RALAn johtamishankkeessa mukana. Koulutusta ja sen sisältöä on nyt koottu yhteen vuosi”, Marin kertoo hankkeen ensimmäisillä lähikoulutuspäivillä.

Ihmisten johtaminen lähtee inhimillisyydestä

Ihmisten johtamiseen kuuluu paljon hallinnollista työtä, tuntien tarkastamista sekä lomien hyväksyntää. Se on kuitenkin myös edellytysten luomista sille, että alaiset voivat menestyä ja kasvaa omassa työssään. Se on vastuun kantamista ja antamista, valmentamista, motivoimista, resurssien varmistamista sekä mahdollistamista. Se on inhimillisyyttä ja kykyä kohdata jokainen yksilönä. Esimerkiksi nämä asiat nousivat esille, kun johtamishankkeen pilottiryhmäläisiltä kysyttiin esihenkilön tehtävistä.

Mistä johtajan tulisi lähteä liikkeelle rakentaakseen työyhteisön, jossa ihmiset kohdataan voimavarana eikä pakollisena kulueränä? Tässä muutama vinkki:

• Johda esimerkillä. Kerro avoimesti myös omista asioistasi sekä mokista.
• Anna palautetta myös onnistumisista, ja anna sitä paljon. Palautteen antaminen on haastavaa, mutta ainoastaan sitä tekemällä sen antaminen helpottuu. Lisää palautteeseen myös konkretiaa, eli miksi jokin meni hyvin tai huonosti. Muista, että jokaista huonoa palautetta kohden tulisi antaa viisi hyvää palautetta.
• Uskalla kohdata ihmiset avoimesti ennakkoluuloistasi riippumatta.
• Hyödynnä erilaisia johtamis- ja vuorovaikutustyylejä tilanteen mukaan.
• Empatian osoittaminen rakentaa yhteistyötä ja luottamusta.
• Muista itsesäätely; voit itse päättää siitä, miten reagoit.

”Yksi esihenkilön tärkeimmistä taidoista on pystyä muokkaamaan omaa vuorovaikutustyyliään tilanteen mukaan, sillä olemme kaikki yksilöitä. Johtajan tärkein kyky on kohdata ihminen, ja se tapahtuu viestinnän ja vuorovaikutuksen avulla”, Marin summaa.

Jokaisella meistä on oma luontainen vuorovaikutustyylinsä, mutta pystymme myös mukautumaan tilanteeseen. On tärkeää arvioida omaa viestintäänsä ja keskustelutyyliään sen mukaan, missä tilanteessa olemme ja miten haluamme viestimme otettavan vastaan.
 

Onnistumisen edellytyksiä vuorovaikutustilanteissa

Läsnäolo. Läsnäoloa viestitään ennen kaikkea sanattomasti katseella, kehonkielellä ja tavassa olla tilanteessa. Kun huomio ei ole samalla hajallaan läppärissä tai puhelimessa, syntyy kokemus aidosta kohtaamisesta.

Aktiivinen kuuntelu. Aktiivinen kuuntelija osoittaa kiinnostusta ja kysyy tarkentavia kysymyksiä. Hän ei kiirehdi tulkitsemaan, puolustautumaan, antamaan ohjeita tai väittämään vastaan.

Dialogi ja vastavuoroisuus. Oleellista on pyrkiä yhteiseen ymmärrykseen, ei toisen voittamiseen. Dialogissa kuunnellaan aidosti, tutkitaan erilaisia näkökulmia ja ollaan valmiita tarkistamaan omaa ajattelua.

Assertiivisuus, jämäkkä vuorovaikutustyyli.  Se on oman näkökulman ilmaisemista ilman anteeksipyytelyä tai hyökkäämistä. Se on toisten kuuntelemista ja arvostamista, vaikka olisi eri mieltä. Se on myös kykyä asettaa rajoja ilman syyllistämistä sekä vastuun ottamista omasta viestinnästä ja toiminnasta.

Ratkaisuhakuinen erimielisyyksien käsittely. Kerro, miltä asiat näyttäytyvät sinulle ja mitä tunteita ne herättävät, kuten “Minun näkökulmastani…” tai “Minusta tämä tuntuu haastavalta, koska…” Tiimissä kannattaa sopia yhdessä, miten erimielisyyksistä keskustellaan.

Itsereflektio on avain omien vuorovaikutustaitojen kehittämiseen

Viestintä- ja vuorovaikutustaitoja voi ja tulee kehittää. Vuorovaikutustaidot eivät kehity ensisijaisesti ohjeita seuraamalla, vaan itsetietoisuudesta eli tulemalla tietoiseksi omasta tavasta ajatella, tulkita ja toimia suhteessa muihin. Tässä prosessissa itsereflektio on keskeinen oppimisen väline.

Aikuisen oppimista leimaa se, että oppiminen kytkeytyy vahvasti omiin kokemuksiin, aiempiin käsityksiin ja identiteettiin. Uusi tieto ei asetu tyhjään tilaan, vaan se kohtaa olemassa olevat uskomukset, toimintamallit ja arvot. Vuorovaikutustaitojen kehittämisessä tämä näkyy erityisen selvästi: ihminen ei opettele vain uusia tapoja puhua tai kuunnella, vaan hän joutuu tarkastelemaan omaa rooliaan suhteessa toisiin.

Vuorovaikutustaidot nähdään usein ulospäin näkyvänä toimintana: sanoina, eleinä ja tekoina. Olennaista on kuitenkin ymmärtää, että toiminta on seurausta mm. ajattelusta ja tulkinnoista. Itsereflektio kohdistuu siksi erityisesti siihen, miten ihminen tulkitsee tilanteita, toisten ihmisten toimintaa ja omaa rooliaan.

Paineisissa tai emotionaalisesti latautuneissa tilanteissa ajattelu usein kaventuu ja reaktiot automatisoituvat. Juuri näissä hetkissä itsereflektio on kriittinen taito; kyky tunnistaa omat reaktiomallit ja pysähtyä niiden äärelle.

Vuorovaikutustaidot eivät tule koskaan valmiiksi. Työelämän muutokset, uudet roolit ja erilaiset ihmiset haastavat jatkuvasti aiempia toimintamalleja. Itsereflektio toimii aikuiselle oppijalle pysyvänä kompassina, joka auttaa suuntaamaan omaa kehittymistä tilanteesta toiseen.

Itsereflektoinnin apukysymyksiä

Ennen tilannetta

• Mikä on tämän kohtaamisen tarkoitus?
• Mitä haluan erityisesti kysyä tai ymmärtää?
• Mikä tässä tilanteessa minua jännittää, ärsyttää jne? Miksi?
• Mitä oletuksia tai tulkintoja minulla on toisesta osapuolesta?
• Mitä haluan tuoda tähän tilanteeseen ja miten?

Tilanteen jälkeen

• Mitä tilanteessa tapahtui ja miksi?
• Missä kohdassa reagoin automaattisesti?
• Mitä tunteita ja ajatuksia minulle heräsi ja miksi?
• Miltä kehossani tuntui kohtaamisen aikana? Nousiko pulssi, kiristyikö ääni?
• Mikä toimi ja miksi?
• Mikä ei toiminut ja miksi?
• Mitä aion tehdä seuraavalla kerralla toisin ja miksi?

Muista, ettei itsereflektio ole erillinen harjoitus vaan aikuisen kehittymisen perusta.