Itsensä johtaminen on tunteiden, ajankäytön ja jaksamisen hallintaa

RALA toteuttaa vuosina 2025–2027 Rakentavaa johtamista -hanketta, jossa pyritään kehittämään suomalaisen rakennusalan johtamisosaamista. Tavoitteena on edistää ihmisläheisempää johtamistapaa, joka vaikuttaa tutkitusti työhyvinvointiin, henkilöstötuottavuuteen ja koko alan kannattavuuteen. Hankkeessa selvitetään toimivia johtamiskäytäntöjä ja niiden oppimismalleja muun muassa alan esihenkilöiden pilottiryhmän lähi- ja etäkoulutuksissa.

Rakennusalalla esihenkilöiden vastuualueet sisältävät tyypillisesti paljon prosessien ja aikataulujen hallintaa, mutta viime kädessä kyse on aina projekteja toteuttavien ihmisten johtamisesta. Voidakseen johtaa ihmisiä ja tiimejä, on esihenkilön kyettävä ensin johtamaan itseään, ajankäyttöään ja myös tunteitaan.

Näistä teemoista kertoo seuraavassa johdon ja organisaatioiden valmennusyritys OK5:n Timo Uusiprosi. Hän on johtamisen, tiimien ja toimintakulttuurin asiantuntija, jolla on pitkä kokemus eri toimialojen sisäisen yhteistyön strategisesta ja käytännönläheisestä kehittämisestä.

Tie reaktiivisesta rakentavaan vuorovaikutukseen

Meitä ihmisiä ohjaa elämässä ja työssä usein autopilotti. Se saa meidät reagoimaan arjen tilanteisiin vaistomaisesti tavoilla, jotka voivat johtaa ei-toivottuihin seurauksiin. Meillä on kuitenkin myös mahdollisuus ohjata toimintaamme parempaan suuntaan.

– Me ihmiset olemme primitiivisiä. Koko ihmiskunnan historiaa ajatellen tulimme vasta äskettäin aavikolta. Siellä selviäminen vaati, että olimme erilaisten uhkien varalta jatkuvasti tuntosarvet pystyssä ja valmiina taisteluun, Uusiprosi sanoo.

– Nyt elämme eri aikaa, mutta meidät on edelleen kovakoodattu tunnistamaan uhkia. Jos päällä on jo valmiiksi vaikkapa työpaineita ja joku tulee vastaan väärällä kulmalla, herättää se meissä helposti jonkun primitiivireaktion.

Uusiprosin mukaan itsensä johtaminen lähtee siitä, että tunnistaa tilanteet ja asiat, jotka laukaisevat itsessä tällaisen reaktiivisuuden. Tällöin on mahdollista hallita tunteitaan, tehdä parempia päätöksiä ja toimia paineenkin alla fiksummin.

– Rakennusalalla itsensä johtamisen hallitseva vastaava mestari tai projektipäällikkö voi edistää ratkaisevasti yhteisen tekemisen tunnelmaa, mikä taas tukee koko projektin onnistumista. Omien tunteiden hallinta helpottaa myös hankalien asioiden käsittelyä asiakkaan kanssa. Jos niissä tilanteissa kykenee toimimaan fiksummin, vaikuttaa se yleensä positiivisesti asiakassuhteeseen ja koko liiketoimintaan.

Hyvässä ilmapiirissä työ sujuu vapautuneemmin

Kun johtaja osaa tunnistaa omia tunteitaan, hän kykenee kohtaamaan ja vastaanottamaan paremmin myös toisten tunteita ja näkökulmia.

– Olennaista on, ettei tunteiden hallinta tarkoita niiden tukahduttamista ja poistamista. Hallinnassa on kyse siitä, ettei tunne kaappaa näissä tilanteissa sitä oman toiminnan ohjausta vaan kyetään valitsemaan jokin rakentavampi toimintamalli reaktiivisen käyttäytymisen sijaan, sanoo Uusiprosi.

– Joskus puhutaan pehmeästä johtamisesta, mutta ei johtamisen ei tarvitse olla pehmeää tai kovaa vaan inhimillistä. Se on myötätuntoa ja ymmärtämistä, tukemista ja auttamista.

Samalla on uskallettava myös vaatia ja edellyttää asioita, mutta on hyvä tunnistaa, milloin kyse onkin autoritäärisestä johtamisesta tai ankaruudesta. Ne eivät saa aikaan toiminnan kehittymistä, ihmisten kasvua kai korkeaa suoritustasoa.

Uusiprosin mukaan inhimillisessä johtamis- ja toimintakulttuurissa työntekijät voivat työskennellä vapautuneemmin, mikä johtaa lopulta parhaisiin tuloksiin.

– Väitän, että organisaatiossa on paljon substanssia ja osaamista, jotka jäävät monesti piippuun juuri tunnetaitojen puutteen vuoksi. Esimerkiksi kovan työkuorman ja paineiden alla voi helposti syntyä jokin ei-toivottu tunne. En puhu nyt negatiivisista tai positiivista tunteista, vaan ylipäänsä vaikeista tunteista. Kun sen tiedostaa itsessään, ollaan jo pitkällä – ja vielä pidemmälle päästään, jos tunteesta voi puhua ja jakaa sen jonkun kanssa.

– Jos joku tulee lankoja pitkin, ja oma syke nousee hetkessä nollasta sataan. Silloin olisi hyvä pysähtyä, ottaa aikalisä ja ehdottaa, että puhutaan asiasta rauhassa myöhemmin. Vältetään se primitiivireaktio ja käsitellään asia paremmalla ajalla.

Itsensä johtaminen on opittavissa oleva taito

Ihmiset ovat erilaisia, ja esihenkilöksi päädytään monesti esimerkiksi asiantuntijan ansioilla ilman valmiita ihmisten johtamisen taitoja. Tällöin voi olla aluksi hankalaa omaksua roolia, jossa ei itse olla kiinni kaikissa yksityiskohdissa vaan tärkeintä on jakaa vastuuta tiimille ja olla aidossa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Uusiprosin mukaan sitäkin voi kuitenkin oppia.

– Itsensä johtamisen kyky ei ole luonteenpiirre vaan taito, jota voimme kaikki opetella ja harjoitella. Kaikilla on yleensä kehitettävää, ja harjoittelua kannattaa tehdä oikeissa arjen tilanteissa. Työelämässähän riittää siihen palavereita, aikatauluhaasteita, muutostilanteita, konflikteja ja muuta. Hyvä alku on, että tiedostaa muutoksen tarpeen ja nämä tilanteet mahdollisuuksina kehittyä.

Hyödyllistä on myös löytää joku, jonka kanssa voi keskustella aiheesta vapaasti. Tällöin tärkeässä asemassa voi olla esihenkilön oma esihenkilö, yrityksen johtoryhmäläinen tai toimitusjohtaja.

Tarvittaessa ylimmän johdon kommunikaatiota ja yhteistyötä parantamaan kutsutaan usein ulkopuolinen valmentaja tai muu vastaava ammattilainen, joka pystyy tarkastelemaan asioita puolueettomasti ja tuorein silmin. Hänen kanssaan voi olla helpompi käsitellä luottamuksellisesti myös vaikeita asioita, suhdetta omaan esihenkilöön tai muihin organisaation kipupisteisiin.

– Yhä yleisempiä ovat myös erilaiset pienryhmien valmennukset. Niissä voidaan yhdessä käsitellä sitä, miten tiimin jäsenet johtavat paremmin itseään ja omaa työtään sekä miten tiimin keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Ihminen tykkää yleensä siitä, että joku on hänestä kiinnostunut. Siksi on todella tärkeää ja arvokasta, että esihenkilöt osoittavat haluavansa tukea työntekijöiden kehitystä ja työilmapiiriä, Uusiprosi sanoo.

 Jaksaminen vaatii työhön myös huokoisia hetkiä

Työntekijöiden osalta itsensä johtaminen on ennen kaikkea vastuuta oman tekemisen laadusta ja edistymisestä sekä kykyä osata suhtautua työssä vastaantuleviin muutoksiin, yllätyksiin ja epäselvyyteen.

Hyvä johtaja voi toiminnallaan tukea työntekijöitä tässä kaikessa, mutta se edellyttää, että hänen omat voimavaransa ovat kunnossa. Vaikka omasta jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää kaikissa työrooleissa, korostuu sen merkitys helposti esihenkilötyössä, jossa ollaan vastuussa koko työyhteisön ilmapiiristä

– Esihenkilön päätöksenteko on tyypillisesti tasapainoilua lukuisten eri asioiden kanssa. Samaan aikaan täytyy pitää kiinni projektin etenemisestä, aikatauluista ja laadusta, huolehtia ihmisten turvallisuudesta ja jaksamisesta sekä huomioida asiakkaan vaatimukset ja tietenkin myös alan lait ja säännökset. Kaiken tämän keskellä on varottava kuormittumista liikaa siten, että oma toimintakyky heikkenee.

Uusiprosin mielestä on tärkeää muistaa, ettei jaksamisen ylläpito liity vain vapaa-aikaan ja lepoon.

– Jaksamisessa on kyse ennen kaikkea sitä, että miten työaika ja työpäivä rakennetaan. Jos jokainen työpäivä ja -viikko ovat pelkkää suorittamista, menee vapaa-aika liikaa pelkkään palautumiseen. Palautumista varten pitäisi myös työaikaan sisältyä huokoisempiakin hetkiä, hän toteaa.

– Niiden lisäksi jaksamista tukevat tietysti muut perusasiat kuten työn tarkoituksenmukainen organisointi, selkeät tavoitteet, toimiva keskinäinen kanssakäyminen ja muilta saatava tuki.

Työpaikan hyvästä ilmapiiristä puhuttaessa ihmiset mainitsevat lähes poikkeuksetta juuri muilta saatavan tuen. Johtajalle sen pyytäminen ja vastaanottaminen voi olla kuitenkin vaikeaa. Esihenkilöltä odotetaan helposti nimenomaan vahvuutta ja varmaa suorittamista, joten hän voi itse nähdä avun pyytämisen heikkouden osoituksena.

– Hyvässä johtamis- ja toimintakulttuurissa uskalletaan ilmaista myös oma avuntarve. Esihenkilö näyttää tässä esimerkkiä siitä, miten organisaatiossa voidaan olla ja keskustella. Oma kokemukseni mukaan he, jotka uskaltavat myös pyytää apua, kasvavat lopulta eniten sekä johtajina että työntekijöinä. Juuri he luovat hyvää yhteistyön ilmapiiriä.

– Yleisesti ottaen jokainen meistä haluaa kehittyä osaajana ja tehdä työnsä hyvin. Tämä onnistuu, kun johtaja pystyy myös omalla esimerkillään ja luomaan olosuhteet, joissa yhdessä tekeminen ja kaverin auttaminen tuntuu hyvältä.

Vinkkejä itsensä johtamiseen

Itsensä johtaminen on oman toiminnan, ajankäytön ja jaksamisen rakentavaa hallintaa, jota jokainen voi oppia ja kehittää. Se helpottaa omaa esihenkilötyötä ja auttaa tekemään parempia päätöksiä myös työpaineen alla.

Tunnetaitojen kehittäminen

• Tunnista tilanteita, jotka herättävät itsessäsi primitiivireaktiota.

• Havainnoi, millaisia ei-toivottuja tunteita tilanteisiin liittyy.

• Tunteiden hallinta ei ole niiden tukahduttamista vaan oman toiminnan ohjaamista.

• Tunteiden hallinta auttaa ymmärtämään myös keskustelukumppanin näkökulmaa.

• Jos kierrokset nousevat, ota aikalisä ja keskustele asiasta rauhassa myöhemmin.

• Pura ajatuksiasi ja tunteitasi mahdollisuuksien mukaan jonkun luottohenkilön kanssa.

Inhimillinen johtamiskulttuuri

• Tunnetaidot auttavat ymmärtämään ja tukemaan työntekijöitä paremmin.

• Inhimillinen johtaminen parantaa työhyvinvointia, motivaatiota ja yhteistä tulosta.

• Se tuo paremmin esiin myös työntekijöiden kokemuksen, tiedot ja osaamisen.

• Se heijastuu positiivisesti myös asiakassuhteisiin ja yrityskuvaan.

• Inhimillisyys ei tarkoita tinkimistä työnteon vaatimuksista ja tavoitteista.

Jaksamisen ylläpitäminen

• Esihenkilön jaksaminen on tärkeää myös tiimille ja koko yritykselle.

• Jaksamista ei ylläpidetä vain vapaa-ajan levolla ja palautumisella.

• Palautumista tulisi tapahtua myös työajan huokoisempina hetkinä.

• Lisäksi tärkeää on töiden selkeä organisointi, tavoitteet ja keskinäinen vuorovaikutus.

• Hyvä johtaja uskaltaa pyytää tarvitessaan myös apua.