• TUOTTEET
    • RALA-pätevyys /
    • RALA-sertifiointi /
    • RALA-palaute /
    • Kuivaketju10
    • Lautakuntakäsittely /
    • Hinnasto /
    • Logot /

  • TILAAJALLE
    • Tuotteet
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • YRITYSHAKU
    • Yrityshaku
    • Tarkennettu yrityshaku
    • Siltaurakoitsijat

  • TIETOA RALASTA
    • RALAn jäsenyhdistykset
    • Rakentamisen laatuaineistoja

  • AJANKOHTAISTA
    • Blogit
    • Uutiskirjeet

  • OTA YHTEYTTÄ
    • Yhteydenottolomake
  • In English
    • Home
    • Services
    • Member organisations
    • Contact
  • På svenska
    • Förstasidan
    • Tjänster
    • Medlemsorganisationer
    • Kontaktuppgifter
      • Products
      • RALA Competence
      • RALA Certification
      • RALA Feedback
      • Prices
      • RALA
      • Member organisations
      • Contact
      • Produkter
      • RALA-behörighet
      • RALA-certifiering
      • RALA-respons
      • Priser
      • RALA
      • Medlemsföreningar
      • Kontaktuppgifter
    • TUOTTEET
      • Tuotteet
      • RALA-pätevyys
      • RALA-sertifiointi
      • RALA-palaute
      • Kuivaketju10
      • Lautakuntakäsittely
      • Hinnasto
      • Logot
    • TILAAJALLE
      • Tilaajalle
      • Taloyhtiölle
      • Asiakastarinat
      • Tilaajavastuulaki
      • HILMA-ilmoitus
    • YRITYSHAKU
      • Yrityshaku
      • Tarkennettu yrityshaku
      • Siltaurakoitsijat
    • RALA
      • RALA
      • RALAn jäsenyhdistykset
      • Rakentamisen laatuaineistoja

    Korjausvelka on mahdollisuus

    Vuoden 2017 Rakennetun ympäristön tila (ROTI) -raportin mukaan Suomen rakennuskannan korjausvelka on noin 50 miljardia euroa. Velan määrä on nousussa, koska tällä hetkellä korjausrakentamisen arvo on noin 12 prosenttia alle kestävän tason. Vakuutusyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kianderin mukaan korjausvelka on myös mahdollisuus koko rakennusalalle.

    Korjausvelan kansantaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä. ROTI-raportin mukaan siitä aiheutuvat työpaikkojen menetykset ovat lähes neljänkymmenen tuhannen luokkaa ja rakennusten heikon laadun aiheuttamien haittojen arvo ylittää kolme miljardia euroa. VTT:n tutkimusten mukaan tarvittaisiin noin 16 miljardin euron lisäpanostus seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta nykyisestä tilanteesta päästäisiin parempaan.

    "Voidaan ajatella, että korjausvelka on mahdollisuus. Rahoitus ei asiassa ole ongelma: matalan koron maailmassa korjausvelkaa voidaan kuroa. Samoin rahoituksen varmistamiseksi asuntoyhtiöille voitaisiin myöntää lisää rakennusoikeutta", toteaa Kiander.

    Rakennemuutos on edelleen kesken

    Peruskorjaamisen esteeksi nousee osassa maata muuttoliike kaupunkikeskuksiin. - Osassa maata pankit eivät ole innostuneita rahoittamaan koko peruskorjausprojektia, sanoo Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hypon, Kuntarahoituksen, RAKLIn ja ympäristöministeriön konsulttiyhtiö MDI:Ltä tilaamassa selvityksessä todetaan, että vuonna 2040 Suomessa on vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua, muiden alueiden kärsiessä työikäisen väestön vähenemisestä.

    Korjausrakentamisen laatu on keskeinen tekijä koko rakennetun ympäristön laadun parantamiseen. "Suuntaamalla korjausrakentamiseen käytetyt investoinnit oikein koko korjausvelka olisi kuitattu kymmenessä vuodessa", väittää FCG:n toimialajohtaja Juhani Pirinen.

    "Tehdään näyttäviä kaappeja ja lattioita ja unohdetaan rakenteet ja rakennuksen sielu. Viiden vuoden päästä ihmetellään, kun korjataan uudestaan", Pirinen lausuu.

    Korjausrakentamisen arvo on Suomessa noin 13,5 miljardia euroa ja rakennuskannan ylläpitoon Pirisen mukaan pitäisi kulua noin seitsemän ja puoli miljardia. Rakentamisen laadun merkitys myös silloin, kun korjataan, on ensiarvoisen tärkeää, mikäli yhteiskunta aikoo saada kiinni korjausvelan aiheuttamat kustannukset.

     

    Julkaistu alunperin Rakennuslehden ja RALAn sivustolla https://www.rakennuslehti.fi/ratkaisuja-rakentamisen-laatuun/

     

    24.06.2019


    Lisää artikkeleita:

    13.09.2019RALA-sertifioinnin laajennus ympäristöjärjestelmän arviointiin etenee
    06.08.2019Kuivaketju10 uudistuu
    24.06.2019Korjausvelka on mahdollisuus
    20.06.2019RALA-palautteen käyttöliittymä uudistuu
    05.06.2019Uusia tutkimustuloksia ja oppimateriaaleja
    17.04.2019RALA-sertifiointi laajenee ympäristöjärjestelmän arviointiin
    06.03.2019Uusi referenssialusta muotoutuu
    06.03.2019Kuivaketju10 - käyttöliittymä kehittyy ja käyttäjämäärä kasvaa
    22.02.2019Kosteudenhallintakoordinaattorin henkilöpätevyysvaatimukset julkaistu
    04.02.2019Rakentaminen sukuvikana - Erkki Nurmi