Kun ymmärrys sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä on kasvanut, myös vuotoilmavirtojen merkitys on tiedostettu. Merkkiainekokeiden ja tiiviysmittausten avulla saadaan todellista tietoa rakennusten ja rakenteiden tiiviydestä. Samoin tietoa on laadukkaasta ja kestävästä tiivistystyöstä. Miksi sitten edelleen niin moni meistä kärsii huonosta sisäilmasta? Asialla on jo merkittävät kansantaloudelliset vaikutukset, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan. Puuttuuko meiltä siis tahto vai kyky – kummasta sinun mielestäsi on kyse?
Terveellinen rakennus ja sisäilmasto perustuvat onnistuneeseen suunnitteluun, yhteensopiviin tuotteisiin, laadukkaaseen rakentamiseen, ammattitaitoiseen käyttöönottoon sekä osaavaan ylläpitoon ja käyttöön. Kun huomioidaan pitkät sopimusketjut ja tiukka kilpailu, epäonnistumisen vaara on valitettavan suuri. Tiiviillä rakenteella varmistetaan energiatehokas, viihtyisä ja terveellinen lopputulos.
Ilman liike, käytännössä vedon tunne, on yksi neljästä viihtyvyyskriteeristä ilman lämpötilan, kosteuden ja ympäröivien pintojen lämpötilan ohella. Tiivistämisellä voidaan lisätä viihtyvyyttä erityisesti ikkunoiden ympäristössä, nurkissa ja lattian rajassa. Oikein tiivistetyillä rakenteilla varmistetaan ilmanvaihdon toimivuus, sisäilman laatu ja rakennuksen äänitekninen toimivuus. Tällöin lopputulokseen eivät vaikuta ulkopuolinen tuulen paine tai korkeuseroista johtuva hormiveto.
Varsinkin korjausrakentamisessa hallitsemattomien vuotoilmavirtojen ehkäiseminen ja oikeiden painesuhteiden merkitys korostuvat. Julkisuudessakin on ollut useita kohteita, jotka on peruskorjattu vain hetken päästä purettavaksi. Korjattu tehokas ilmanvaihto on kenties saanut korvausilmaa väärää reittiä. Tämä ei voi olla kenenkään etu. Ei ainakaan meidän rakennusalan ammattilaisten.
Rakenteiden tiivistäminen vaatiikin erikoisosaamista. Työn pitää perustua kohdekohtaiseen suunnitelmaan. On ymmärrettävä rakenteiden toiminta, otettava huomioon rakenneosien kunto ja arvioitava käyttöikä.
Teknisesti laadukas tiivistämistyö edellyttää muun muassa sitä, että korjaussuunnitelmassa esitetään käytettävät tiivistysmateriaalit sekä toimenpiteet alustan valmisteluun ja tiivistysmateriaalin asennustapa. Työn toteuttajan on ymmärrettävä korjaussuunnitelma ja sen merkitytys korjauksen onnistumiselle.
Onneksi kiinteistö- ja rakennusalalla on ymmärretty rakenteiden tiiviyden merkitys. Osaaminen on tärkeää sekä uudis- että korjausrakentamisessa.
Vuodesta 2015 lähtien pätevöitymiseen on järjestetty valmentavaa koulutusta, ja osaamisesta voi hakea VTT:ltä sertifikaattia, mikäli koulutus, siihen liittyvä tentti ja käytännön työnäyttö on suoritettu hyväksytysti. Amiedun järjestämässä koulutuksessa käsitellään muun muassa tiivistämisen tarvetta, oleskeluviihtyvyyttä, rakenteiden ilmavirtauksia, rakennusfysiikkaa sekä tiivistämismateriaaleja ja niiden käyttöä. Teorian lisäksi opinnot koostuvat käytännön harjoitteista.
Mikäli terveiden rakennusten syntyminen on kiinni kyvystä, sen parantamiseen löytyy ratkaisuja. Mikäli taas kyse on halusta – olemmeko silloin kokonaan väärällä alalla?
Matti Vesalainen
koulutuspäällikkö
Amiedu, rakentamispalvelut
16.03.2017
| Tviittaa |
Lisää blogeja:
