Lavikka, Tuomisto ja Kallio: Rakentamiseen laatua lohkoketjuilla ja älysopimuksilla

Suomessa rakentamisen laatua moititaan usein, joten haluamme visioida, miten teknologia voisi auttaa rakentamisen laadun kehittämisessä. Rakentamisen laatu määräytyy mielestämme yhteistyössä tilaajan ja käyttäjien, sekä rakentamisen palveluiden tarjoajien kesken. Tällä hetkellä emme kuitenkaan näe avoimesti, millaista yhteistyö on ollut eri toimijoiden välillä ja ovatko rakentamisprosessit olleet laadukkaita.

Yksi ratkaisu tähän haasteeseen voisi olla, että rakennettaisiin sosiaalisen median yhteisö, joka mahdollistaisi luotettavan ja läpinäkyvän toimijoiden arvioinnin rakennusprojektiin osallistuneiden henkilöiden palautteen avulla. Palautetta eivät antaisi pelkästään tilaajat ja käyttäjät, vaan myös palveluntarjoajat voisivat antaa palautetta toisilleen ja tilaajalle. Avoin palaute auttaisi rakennustyön tilaajia valitsemaan hyvämaineiset suunnittelu- ja rakennusyritykset projektiinsa. Tämä lisäisi eri toimijoille painetta laadun kehittämiseksi.

Avoimuus on yksi trendi, mutta palautteen avoimuus voi kuitenkin herättää paljon kysymyksiä. Olemmeko valmiita avaamaan omaa toimintaamme yleiseen arviointiin? Tuottaako avoin palaute meille lisää liiketoimintaa vai kenties kohutoimittajien yhteydenottoja? Olemmeko valmiita ottamaan vastaan organisaatiomme ulkopuolelta tulevaa palautetta ja kehittämään toimintaamme sen perusteella? Toisaalta voimme miettiä, osaammeko me suomalaiset antaa rakentavaa palautetta muille osapuolille?

Sosiaalisen median yhteisö olisi mahdollista rakentaa lohkoketjuteknologiaa käyttäen. Lohkoketju on teknologia, jonka avulla voidaan tallentaa tietoa turvallisesti ilman kolmatta osapuolta siten, ettei tietoa voida jälkikäteen väärentää. Lohkoketjuteknologia perustuu hajautettuun pilvipohjaiseen tietokantaratkaisuun, joka on kokonaisuutena turvallisempi kuin perinteiset järjestelmät. Esimerkiksi yksittäisen tietokoneen kaatuminen ei häiritse teknologian hyödyntämistä. 

Lohkoketjut kannattaa yhdistää älysopimukseen, mikä puolestaan on lohkoketjussa sijaitseva itsenäisesti toimiva tietokoneohjelma, joka kykenee toteuttamaan sopimuksen automaattisesti, ilman manuaalista työtä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelut toimivat tehokkaammin, luotettavammin ja edullisemmin.

Lohkoketjut ja älysopimukset voivat tulevaisuudessa olla keskeinen osa laadukasta rakennusprosessia. Yhdessä nämä teknologiat mahdollistavat tilaajien ja toimittajien välisen luotettavan yhteistyön ilman rahalaitoksia tai perinteisiä tilausprosesseja. Älysopimukset voivat hoitaa toimitusketjun hallinnan ja automaattiset maksut tehokkaasti ja nopeasti. Lisäksi älysopimukset poistavat paperiset ja aikaa vievät prosessit, mikä voi tarkoittaa, että työntekijöille jää enemmän aikaa asiakaspalveluun ja sen kehittämiseen.

Teknologioiden avulla perinteisen ihmisten suorittaman rakennusvalvonnan rinnalle voitaisiin luoda automatisoitu prosessi, jossa rakentamisen etenemistä valvottaisiin lohkoketjun avulla älysopimuksin sekä anturein, jotka voivat mitata vaikkapa lämpötilaa ja kosteutta. Automatisoidun valvontaprosessin avulla saataisiin tarkkaa tietoa muun muassa rakennusmateriaalien aitoudesta, kuljetuksesta ja säilytyksestä, jolloin tilaajan ei tarvitsisi murehtia yllättävistä laatuongelmista, jotka usein paljastuvat vasta rakennuksen käyttövaiheessa. Yhdistämällä valvonnassa ihmisen ja teknologian parhaat puolet voidaan saavuttaa parempi rakentamisen laatutaso, sekä saada lopputuloksena terveempiä rakennuksia ihmisille.

Rakentamisen laatua ja läpinäkyvyyttä voidaan kehittää usealla tavalla hyödyntämällä teknologioita, mutta kehittämiseen tarvitaan kuitenkin ihmisiä! Vaikka elämme parhaillaan lohkoketjuteknologian hype-aikakautta, toivomme tällä kirjoituksella herättelevämme laadun asiantuntijoita pohtimaan mahdollisia teknologian hyödyntämiskohteita rakentamisen laadun kehittämiseksi. Aloittakaamme avoin keskustelu laadun kehittämiseksi lohkoketjujen ja älysopimusten avulla.

Rita Lavikka, tutkija, Aalto-yliopisto
Mikko Tuomisto, tutkija, VTT
Johanna Kallio, tutkija, VTT

21.09.2018

Lisää blogeja: