Rakennusalaan kohdistuu monenlaisia suuria paineita. Laatu on viime vuosina ollut suurennuslasin alla, ja rakennusala on päässyt otsikoihin - usein vähemmän mairittelevalla tavalla. Luottamus rakennusalaan on ollut vaihtelevaa. Laadun eteen on kuitenkin tehty paljon töitä ja laadunhallinnassa ollaankin kehitytty muun muassa laadunhallintajärjestelmien sekä asiakasyhteistyön avulla. Myös alan haastavuus työturvallisuuden ja -terveyden suhteen luo tarvetta jatkuvalle parantamiselle, ja kehitystä tässäkin on saatu aikaan johdonmukaisen työn tuloksena. Kolmikon täydentää ympäristövastuullisuus, johon kohdistuu ennennäkemättömiä paineita. Toimintaympäristömme ja ilmastomme muuttuvat. Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen luovat rakentamiselle uusia tarpeita ja vaatimuksia nopeaan tahtiin. Kunnianhimoiset, kansalliset ja kansainväliset ympäristö- ja ilmastotavoitteet koskettavat kaikkia. Kuitenkin, sen lisäksi, että vallitseva ilmastokriisi asettaa meille monenlaisia vaatimuksia ja paineita toimia, liittyy siihen myös liiketoiminnallisia sekä alan maineen vahvistamiseen liittyviä hyötyjä ja mahdollisuuksia.
IPCC julkaisi 25.9.2019 uuden raportin, joka aikaisempien tapaan viestii selkeääkin selkeämpää sanomaa: Ilmastomme muuttuu ja ympäristömme turmeltuu suunnatonta vauhtia, ja meidän on toimittava nopeasti hidastaaksemme tätä kehitystä sekä sopeutuaksemme uusiin olosuhteisiin, jotka tulemme vääjäämättä kohtaamaan. Tietoisuuteemme päivittäin tulvivat uutiset ovat vähintäänkin ahdistavia, ja lisäksi ilmastonmuutos ilmiönä liikkuu monin tavoin ymmärryksemme ja tietämyksemme rajamailla. Liian usein julkisesta keskustelusta jäävät pois käytännön ratkaisuehdotukset sekä kannustavat esimerkit siitä, mitä olemme jo onnistuneet saavuttamaan. Kuulijan ymmärrykseen jää siis aukko, joka täyttyy lukuisista kysymyksistä: Miten vastata valtavaan haasteeseen näin lyhyellä aikavälillä? Mitä minun ja yritykseni tulisi tehdä? Mistä edes aloittaa? Entä jos muut eivät osallistukaan ilmastotoimiin, onko silloin minunkaan toimillani väliä?
Niin kulunut kuin fraasi nyt jo onkin, jokaisen panoksella on väliä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja ympäristömme turmeltumisen ehkäisemisessä. Etenkin yrityksillä merkittävien taloudellisten resurssien haltijoina, yhteiskunnallisina vaikuttajina sekä huomattavina luonnonvarojen kuluttajina on suuri mahdollisuus ja vastuu vaikuttaa ympäristö- ja ilmastoasioihin. Rakennusala on tässä suhteessa erityisen keskeisessä asemassa. Muokkaamme ympäristöä varsin radikaaleilla tavoilla, olemme merkittävä luonnonvarojen kuluttaja sekä jätteiden tuottaja, ja lisäksi toiminnastamme syntyy päästöjä. Rakentaminen ja rakennusten käyttö kuluttavat myös valtavan määrän energiaa. Rakennusteollisuuden mukaan rakennettu ympäristö tuottaa noin 40 % sekä Suomen kokonaispäästöistä että -energiankulutuksesta.
Rakennusalalla on kuitenkin käsissään myös iso nippu ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisun avaimia. Olemme mukana kehittämässä ja rakentamassa uudenlaisia, kestäviä elinympäristöjä, kestävää liikkumista sekä kestävän teollisuuden edellytyksiä. Kehittämillämme ratkaisuilla voimme vaikuttaa rakennusten energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Energiatehokkuuteen ja energiapalveluihin panostamalla voimme pienentää myös rakennusten käytön aikaista energiankulutusta. Hyödyntämällä kiertotaloutta voimme vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä sekä jätteiden syntyä reilusti. Samalla pienenee arvoketjun hiilijalanjälki, ja lisäksi syntyy kustannussäästöjä.
Sen lisäksi, että kestävät toimintatavat ja ratkaisut pienentävät ympäristövaikutuksiamme ja tuottavat säästöjä, sisältyy niihin myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä taloudellisten tuottojen mahdollisuus. Esimerkiksi hyvin suunnitellulla ja koordinoidulla, resurssien jakamiseen ja kiertoon perustuvalla toiminnalla voidaan saavuttaa tuottoa. Asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien yrityksiin kohdistamien ympäristövaatimusten jatkuvasti yleistyessä ja kiristyessä, on ympäristövastuullisilla yrityksillä myös etulyöntiasema esimerkiksi tarjouskilpailuissa. Lisäksi ympäristövastuullisuus on arvokas osa brändiä nyky-yhteiskunnassa, jossa ympäristötietoisuus ja kestävä kuluttaminen ovat kasvavia trendejä.
Palataan ympäristökeskustelua seuraavan rakentajan mielessä kummittelevaan kysymykseen: "Mistä aloittaa?". Ensimmäisenä askeleena on oman toiminnan kartoitus ja sen ympäristövaikutusten ymmärtäminen. Tämän jälkeen vastaus kysymykseen riippuukin pitkälti toiminnan luonteesta, ympäristönäkökohdista, ympäristövaikutuksista sekä toimijan mahdollisuuksista ja kiinnostuksesta toimia. Eräs yritysten ympäristöasioiden hallintaa erinomaisesti ohjaava keino on ympäristöjohtamisjärjestelmä. Siihen on sisällytetty valmiiksi rungoksi kaikki ne asiat ja toiminnot, joita yrityksen tulee systemaattisesti tarkastella ja ottaa käyttöön varmistaakseen toimintansa vaatimustenmukaisuuden sekä kehittääkseen ympäristövastuullisuuttaan jatkuvasti parempaan suuntaan. Ympäristöjohtamisjärjestelmä ei kuitenkaan ole taikatemppu - se tarjoaa vain raamit yrityksen ympäristövastuullisuuden kehittämiselle. Tahtotila, tavoitteiden kunnianhimoisuus ja sitoutumisen syvyys lähtevät yrityksestä itsestään. Joustavuutensa vuoksi ympäristöjohtamisjärjestelmä tarjoaa kuitenkin hyvin eri lähtökohdista ponnistaville yrityksille yhtäläisen mahdollisuuden lähteä kehittämään ympäristövastuullisuuttaan. Ympäristöjohtamisjärjestelmän avulla yritys voi myös seurata oman ympäristövastuullisuutensa kehitystä. Tästä seuraava oppiminen voi toimia muutosta motivoivana ja kiihdyttävänä voimana. Lisäksi sertifioidun ympäristöjohtamisjärjestelmän avulla yrityksen on helppo osoittaa ympäristövastuullisuutensa ja -pätevyytensä. Ympäristöjohtamisjärjestelmä voi myös tuoda yritykselle kilpailuetua.
RALA ry valmistelee parhaillaan rakennusalan asiantuntijoista koostuvan työryhmän kanssa Suomen rakennusalalle suunnattua ympäristösertifikaattia. RALA-ympäristösertifikaattiin perustuva ympäristöjärjestelmä rakentuu totutulle RALA:n arviointiperusteiden pohjalle, ja siinä on siten monipuolisesti huomioitu rakentamisen eri vaiheet. Arviointiperusteet on valittu siten, että ne tukevat nimenomaan rakennusalalle tyypillisten ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista. Arviointiperusteiden kieliasussa on huomioitu alan sanasto, käytännöllisyys sekä ymmärrettävyys. Tarjolla on runsaasti esimerkkejä ympäristöjärjestelmän suunnittelun tukemiseksi. RALA:n kehittelemän ympäristösertifikaatin tarkoituksena on paitsi tukea ympäristövastuullisuuden jatkuvaa parantamista rakennusalalla yleisesti, myös mahdollistaa ympäristöjärjestelmän käyttöönotto ja sitä kautta toiminnan systemaattinen kehittäminen pienemmissäkin yrityksissä.
YIT on ollut suurella mielenkiinnolla mukana kehittämässä RALA-ympäristösertifikaatin arviointiperusteita. Haluamme rohkaista kaikkia rakennusalan yrityksiä toiminnan luonteeseen ja laajuuteen katsomatta kantamaan vastuuta yhteisestä tulevaisuudestamme sekä vahvistamaan alan mainetta suoraselkäisenä yhteiskunnallisena toimijana. Me YIT:llä olemme nostaneet kestävän kehityksen yhdeksi strategiamme keskeisistä teemoista, ja pyrimme kunnianhimoisesti kehittämään toimintaamme kestävämpään suuntaan. Tässä meillä YIT Infraprojekteilla on apuna ympäristöjohtamisjärjestelmä.
Kestävä kehitys on liiketoiminnan uusi musta. Siinä piilee etenkin edelläkävijöille suuri kilpailuetu ja mahdollisuus maineen vahvistamiseen. Aikaa epäröinnille ei ole, sillä ympäristö ja ilmasto eivät odota. Kestävyys tuleekin olemaan aina vain olennaisempi osa liiketoimintaa. Rakennusala voi olla yksi niistä toimijoista, joita tulevaisuudessa muistellaan aktiivisina ympäristö- ja ilmastokriisiin vastaajina - se on vain itsestämme kiinni.
Marikki Makkonen
Pro gradu-työntekijä, YIT Suomi Oy
09.10.2019
| Tviittaa |
Lisää blogeja:
