Tuula Råman: Rakennetun ympäristön tilannekuvan ABC – arvoketju, benchmarking ja hiilijalanjälki
RALA kerää, tulkitsee ja julkaisee tietoa rakennusalan yritysten toiminnan tasosta Suomessa. Kerätyn tiedon pohjalta muodostuu vähitellen tarkentuva kuva parhaiten toimivien yritysten toiminnan laadusta ja vastuullisuudesta koko arvoketjun osalta. Rakennetun ympäristön tilannekuva on eräänlainen vertailuanalyysi (benchmark) yritysten toiminnasta verrattuna alan parhaiten toimijoiden vastaaviin käytänteisiin.
Benchmarkingin tavoitteena on toisilta oppiminen ja oman toiminnan kyseenalaistaminen ja kehittäminen. Systemaattinen organisaation tuottavuuden, laadun, työprosessien ja työtapojen tehokkuuden vertaaminen alan valioluokan yritysten vastaaviin toimintatapoihin nousee usein esiin keskusteluissa myös RALAn asiakkaiden kanssa.
Vertailu auttaa tunnistamaan oman toiminnan heikkouksia ja kehitystoimenpiteitä. Benchmarking voi olla strategioiden, prosessien ja/tai datan/mittareiden vertailua. RALAn asiakasyritykset altistavat toimintansa tälle läpinäkyvälle tarkastelulle ja saavat vastineeksi vahvistuksen omalle tekemiselleen. Samalla heillä on oikeus odottaa laajempaakin analyysiä, laadun kansallista tilannekuvaa.
Kansallisen tilannekuvan oleellisia elementtejä ja yritysten menestymisen kulmakiviä ovat yrityksen taloudellinen menestys, asiakastyytyväisyys ja palvelun/toiminnan laatu ja vastuullisuus. Listaa voi toki täydentää, mutta em. tekijöiden merkitys on keskeinen.
Luottamuksellisuus on ehdottoman tärkeää, kun alalle kehitetään tilannekuvamittaristoa. Datan keruussa ja analysoinnissa on varmistettava, että salassa pidettävää tietoa ei jaeta.
RALA-pätevyys, RALA-sertifiointi ja RALA-palaute kaikki kerryttävät osaltaan tietoa yritysten taloudellisesta menestyksestä, asiakastyytyväisyydestä sekä toiminnan laadusta ja vastuullisuudesta. RALAn keräämää tietoa voi ja tulee täydentää myös muulla käytettävissä olevalla datalla. Lisäksi RALAn tuotteita kehitetään eteenpäin ottamaan huomioon uusia, rakennusalan yritysten laadulle ja vastuullisuudelle asetettavia vaatimuksia.
Esimerkiksi vastuullisuusraportointi voisi hyvin tulevaisuudessa olla osa RALA-pätevyyttä. Näin RALA-pätevyys auttaisi erityisesti pk-yrityksiä hallitsemaan vastuullisuustietojaan EU-ohjeistuksen edellyttämällä tavalla.
EU:n kestävän kehityksen ohjelman mukaisesti rahavirtoja halutaan kohdentaa hallitummin vihreisiin kohteisiin. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimusten osaksi tulevat myös ilmastoriskien vaikutukset taloudellisten riskien katselmoinnin lisäksi. Tämä tulee lisäämään raportointivelvollisuuksia ja vaikuttamaan rahoituksen saatavuuteen ja hintaan.
Ensimmäinen askel häämöttää jo lähitulevaisuudessa, kun EU:n taksonomiavaatimukset muuttavat kestävyysraportoinnin (CSRD, Corporate Sustainability Reporting) pakolliseksi vuoden 2023 alusta myös ei-pörssilistatuille yrityksille. Pakollinen raportointi koskee toistaiseksi vain isompia yrityksiä, jotka täyttävät kaksi seuraavista kolmesta ehdosta: liikevaihto >40M€, työntekijöitä >250 tai tasearvo >20M€.
Kehityssuunta on kuitenkin selvä eikä mene pitkään, kun vastuullisuusraportointi ulottuu koko arvoketjuun ja koskee sitä kautta myös pienempiä yrityksiä. Osa tilaajista edellyttää ympäristöasioihin liittyvien tietojen raportointia jo nyt.
Tuula Råman
toiminnanjohtaja
17.12.2021
Lisää blogeja:
