Tämän vuoden lopulla tulee kuluneeksi 20 vuotta RALAn perustamisesta. Niin kuin nuorilla yleensä, RALAllakin oli omat kasvukipunsa. RALA syntyi rakennusalan osapuolten yhteisestä halusta ja yhteisillä toimenpiteillä. Uudelle toimijalle asetettiin isoja toiveita, ja tuloksia odotettiin nopeasti.
Koko 1990-luku oli melkoista muutostekijöiden virtaa, ja monet ilmiöt osaltaan vaikuttivat RALAn syntyyn. Alkuvuodet olivat synkkiä lamavuosia, jotka harvensivat yrityskenttää ja henkilöstöä. Hintakilpailu oli epätervettä. Tilanne oli niin vakava, että rakennusala aloitti omaehtoisesti harmaiden markkinoiden torjunnan.
1990-luvun loppupuolella laatujärjestelmien laatiminen saatiin liikkeelle, mutta valitettavasti ansiokkaat kuvaukset eivät useinkaan toteutuneet työmailla. Samalla urakoitsijoiden pätevyyden kriteereistä ja luokitteluista valmisteltiin eurostandardia. Lakia julkisista hankinnoista muutettiin, ja ratkaisuperusteissa alettiin totutella outoon kokonaistaloudelliseen edullisuuteen. YSE 98 toi hankkeen urakoitsijoille yhteistyövelvoitteen, ja jokaiselta urakoitsijalta edellytettiin laadunvarmistusta.
Polkua RALAn syntyyn viitoittivat vuosikymmenen puolivälissä vielä RTK:n ja RAKLIn sopimus urakoitsijoiden pätevyyttä arvioivista tekijöistä sekä silloisen Tielaitoksen päällystys- ja murskausurakoitsijoiden laatujärjestelmien arviointi.
Tärkein peruste uuden toimijan syntyyn oli kuitenkin se, että rakennusalan eri osapuolet tunnistivat yhteistyön tarpeen ja tunnustivat, että laatua olisi petrattava – olipa sitten kyse lopputuotteesta, työmaatoiminnoista, työturvallisuudesta tai asiakaspalvelusta. Ajateltiin, että yritysten panostusta toimintatapojen kehittämiseen täytyy tukea ja yrityksien pätevyyttä pitäisi pystyä arviomaan.
RALAn perustamisen jälkeen käytännön toiminta polkaistiin nopeasti liikkeelle. Odotettiin nopeita käytännön tuloksia. Jälkikäteen voimme todeta, että oltiin ylioptimisia: alkuvuosina asiakasmäärässä jäätiin suunnitelluista. Toimintaedellytysten varmistaminen, palvelujen aloittaminen ja markkinointi oli vaativaa, sillä resurssit olivat odotuksiin nähden alimitoitettu, vaikka taustayhteisöt olivatkin aktiivisesti mukana ja tukena.
RALA on nyt aikuistunut, ja tuloksekasta jälkeä on syntynyt. Tilaajavastuun lukuisat vaatimukset saatiin yhteistyöllä onnistuneesti nivottua osaksi RALA-pätevyyttä. Sitkeällä henkilöstön työllä ja taustayhteisöjen tuella RALAn omat järjestelmät saatiin vähitellen kuntoon, strategia toimivaksi, viestintään tehoa ja resurssit oikein mitoitetuksi. Toimintaa on kehitetty tavoitteellisesti ja siihen uskotaan. Tämä on pääteltävissä myös siitä, että taustayhteisöjen joukko on kasvanut: se kattaa nyt kaikki rakennusalan osa-alueet. Taustayhteisöjen edustajat ovat valmiit aktiivisesti osallistumaan hallintoon ja arviointilautakuntatoimintaan.
RALA on tänään luotettava, riippumaton tiedontuottaja ja palveluntarjoaja sekä rakennusalan laatutyön tärkein yhteistyöelin, joka on kiistatta edistänyt yritysten kehitystä ja parantanut alan tuotannon laatua ja asiakaspalvelua. Aikuisen RALAn tulevaisuus näyttää valoisalta.
Mielestäni RALA on aidosti auttanut varsinkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä kehittymään. Se on ollut näille edullinen, matalan kynnyksen konsultti. RALA on luotettavasti todentanut suunnittelu- ja urakointiliikkeiden osaamista, toimintaa ja taustaa sekä välittänyt tietoa palvelujen tarvitsijoille. Tämä on tukenut oivallisesti siirtymistä avoimeen toimintakulttuuriin. Pätevien yritysten tiedot ovat täysaikaisesti kaikkien saatavilla. Nämä voidaan nähdä myös rakennusalan palvelulupauksena asiakkaille.
Tapani Karonen
Infra ry:n entinen kehittämispäällikkö ja RALAn lautakunnan innokas jäsen vuosina 1998–2012
02.05.2017
Lisää blogeja:
