• TUOTTEET
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • TILAAJALLE
    • Tuotteet
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • TIETOA RALASTA
    • RALAn jäsenyhdistykset
    • Rakentamisen laatuaineistoja

  • AJANKOHTAISTA
    • Blogit
    • Uutiskirjeet

  • OTA YHTEYTTÄ
    • Yhteydenottolomake
  • In English
    • Home
    • Services
    • Member organisations
    • Contact
  • På svenska
    • Förstasidan
    • Tjänster
    • Medlemsorganisationer
    • Kontaktuppgifter
      • Products
      • RALA Competence
      • RALA Certification
      • RALA Feedback
      • Prices
      • RALA
      • Member organisations
      • Contact
      • Produkter
      • RALA-behörighet
      • RALA-certifiering
      • RALA-respons
      • Priser
      • RALA
      • Medlemsföreningar
      • Kontaktuppgifter
    • TUOTTEET
      • Tuotteet
      • RALA-pätevyys
      • RALA-sertifiointi
      • RALA-palaute
      • Lautakuntakäsittely
      • Hinnasto
      • Logot
    • TILAAJALLE
      • Tilaajalle
      • Asiakastarinat
      • Tilaajavastuulaki
      • HILMA-ilmoitus
    • YRITYSHAKU
      • Yrityshaku
      • Tarkennettu yrityshaku
      • Siltaurakoitsijat
    • RALA
      • RALA
      • RALAn jäsenyhdistykset
      • Rakentamisen laatuaineistoja

    Kimmo Hilliaho: Parvekkeen sisäilmasto ja energiansäästö haltuun uuden tutkimustiedon avulla

    Tutkimustyöni parvekkeiden parissa alkoi vuonna 2009, kun Lumon Oy tilasi Tampereen teknilliseltä yliopistolta diplomityön parvekelasien energiansäästövaikutuksista. Tutkimus oli jatkoa aiemmille selvityksille parvekelasien säänsuojavaikutuksista. Diplomityö toimi hyvänä lähtökohtana väitöstutkimukselle, joka alkoi vuonna 2014 kun pääsin TTY:n rehtorin tohtorikouluun. Väittelin 18.8.2017 tohtoriksi aiheesta "Energy Saving Potential and Interior Temperatures of Glazed Spaces: Evaluation through Measurements and Simulations". Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimi Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen ja tilaisuutta valvoi professori Matti Pentti. Tämä blogi referoi keskeisimpiä tuloksia tuoreesta tutkimuksesta.

    Jotta voisimme paremmin ymmärtää tutkimukseni aihepiiriä, on hyvä lähteä liikkeelle globaaleista muutosilmiöistä eli megatrendeistä. Näitä ovat esimerkiksi maaltamuutto ja kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja ihmisten toimet sen hillitsemiseksi sekä ihmisten sisäinen tarve suojautua ulkoilman vaihteluita vastaan ja parantaa omaa asumisympäristöään. Nämä kaikki heijastuvat meidän tapaan asua ja elää.

    Yksi näistä megatrendeistä - Kaupungistuminen - on luonut ihmisille tarpeen asua yhä lähempänä toinen toisiaan. Käytännössä tämä on tarkoittanut kerrostalorakentamisen kehitystä. Samalla liikenne ja sen melu sekä erilaiset ilman epäpuhtaudet ovat tulleet lähemmäs asumista. Kaupungistuminen ei ole kuitenkaan muuttanut ihmisten sisäistä tarvetta yksityiseen ulko-oleskeluun. Siksi parveke ja terassi on ollut ja tulee myös jatkossa olemaan keskeinen osa kerrostaloasumista.

    Parvekkeen tarpeellisuudesta kertovat suomalaisten arkkitehtien julkiset puheenvuorot asian puolesta. Esimerkiksi Alvar Aalto korosti arkkitehtilehdessä jo 1940-luvulla parvekkeiden merkitystä asumisessa ja kertoi, että näiden asuntokohtaisten pihojen tulee olla niin suuria, että ne täyttävät käytännöllisen ulkoelämän edellytykset. Mielenkiintoista on ollut myös havaita, että arkkitehti Reima Pietilä esitti ensimmäisen kerran 1970-luvulla ajatuksen parvekkeiden sulkemisesta suojalasituksin - käyttäen perusteena juuri kalustettavuuden ja käytettävyyden parantumista. Sen jälkeen lasitukset lähtivätkin yleistymään - tosin vasta 20 vuotta Reima Pietilän kannanoton jälkeen. Ensin yleistyivät ns. liukulasit ja myöhemmin avautuvat parvekelasit, jotka markkinoille tulon jälkeen ottivat nopeasti paikkansa suosituimpina lasituksina.

    parveke1

    Kuva 1: Tyypillinen lasitettu parveke

    Nykyään Suomessa on yli 600 000 lasitettua parveketta ja noin 60 000 lasitettua terassia. Lisäksi näihin on vuoden 2016 loppuun mennessä asennettu erilaisia auringonsuojatuotteita arviolta noin 60 000 parvekkeelle. Niiden tarpeellisuudesta ovat viime vuosina puhuneet niin arkkitehdit, rakentajat kuin kerrostaloasukkaatkin. Perusteina parvekkeiden lasittamiselle on löydetty niin arkkitehtuurista, rakennustekniikasta, asumisviihtyvyydestä kuin meluntorjunnastakin. Myös energiansäästöstä on ollut tarjolla tietoa diplomityöni julkaisun jälkeen. Erityisen tärkeänä parveketta pitävät henkilöt, joiden on muutoin vaikea liikkua ulkona. Asukkaille tärkeitä parvekkeen ominaisuuksia ovat toimivuus, koko, valoisuus, kestävyys ja esteettisyys. Parvekkeita käytetään yleiseen oleskeluun ja harrastetoimintaan. Käytön painopiste on kesäkaudella ja iltapäivä ja iltakäytössä. Viimeisimpänä trendinä voidaan pitää lasituskohtaisia aurinkosuojaverhoja, jotka ovat alkaneet yleistyä myös Suomen olosuhteissa.

    Tutkimukset osoittavat, että nykyiset lasitetut parvekkeet eivät ole energiatehokkuuden ja sisäilmaston kannalta optimaalisia. Syynä tähän on ollut se, että tietoa lasitusten energiansäästö- ja sisäilmastovaikutuksista on hyvin vähän yleisesti saatavilla. Toisaalta suunnittelua rajoittaa myös ohjeistukset ja määräykset. Esimerkiksi Ympäristöopas 72 määrittelee parvekkeen rakennusoikeuteen kuulumattomaksi kaiteelliseksi ulkotilaksi, joka voidaan suojata avattavilla rakenteilla, kuten liukulaseilla, jos lasituksista on vähintään 30 % avattavissa ja jos lasitusrakenne on niin väljä, että korvausilmaa saadaan riittävästi lasien ollessa suljettuina. Lisäksi suunnitelmissa tulee ottaa huomioon paloturvallisuuden säädösten, äänen eristävyyden vaatimusten ja sadeveden poiston toteutuminen. Lasien tulee olla myös karkaistua tai laminoitua lasia ja ne tulee asentaa niin, että ne voidaan pestä helposti ja turvallisesti molemmin puolin.

    parveke2

    Kuva 2. Esimerkki hyvin ja huonosti energiaa säästävästä lasitetusta parvekkeesta. Kuvasta käy myös ilmi päätekijät, joiden perusteella parvekkeen lämpötila muodostuu.

    Väitöstyössäni on pureuduttu parvekkeiden lämpöteknisiin kysymyksiin. Tarkastelun lähtökohtana ovat olleet lämmittämättömät ulkotilat, jotka "saavat" lämmitysenergiansa tilan ulkoa eli auringon säteilystä ja rakennuksesta sisältä lämpöhäviöiden muodossa. Tutkimuksen lopputuloksena on syntynyt yksinkertainen laskentamalli, joka auttaa arkkitehtejä ja rakennesuunnittelijoita kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota tilojen auringonsuojaukseen ja energiansäästövaikutuksiin.

    Uusi laskentatapa auttaa arkkitehtejä ja suunnittelijoita

    Väitöskirjan tuloksena on syntynyt uusi laskentatapa, joka auttaa arkkitehteja ja rakennesuunnittelijoita ottamaan lasitukset entistä paremmin huomioon kerrostalon suunnittelussa. Lähtökohtana tutkimuksessa on ollut erityisesti parvekkeen käyttöolosuhteiden parantaminen. Hyvällä suunnittelulla lasitus voi olla sekä energiatehokas että miellyttävä käytössä. Parvekkeelle voidaan esimerkiksi hankkia auringonsuojaverhoja tuomaan sisäilmaan lisää säätömahdollisuuksia, jos laskenta osoittaa, että passiiviset keinot eivät riitä pitämään parveketta riittävän viileänä kesäaikana. Tämän jälkeen parvekkeen olosuhteet ovat entistä paremmin käyttäjän säädeltävissä, kun hän voi tarpeen mukaan sulkea ja avata lasituksia ja niihin kytkettyjä verhoja. Tämä auttaa varmasti myös alan yrityksiä viemään tuotekehitystä eteenpäin.

    parveke3

    Kuva 3. Esimerkki väitöskirjassa tehdyistä tarkasteluista. Kulmaparveke osoittautui optimaaliseksi kokonaisratkaisuksi auringon säteilyn saatavuuden ja lasitusrakenteen epätiiveyden kannalta.

    Tutkimustyöni aikana olen huomannut, että tutkimustulokset jalkautuvat hitaasti käytännön suunnittelutyöhön. Tämä blogi on yksi tapa kertoa asiasta eteenpäin. Toivomukseni on, että vuosien työ ei jää vain minun tietooni, vaan auttaa koko alaa eteenpäin.

    Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-15-3979-4

    05.09.2017

    Lisää blogeja:

    15.09.2017Juha Höyhtyä: Kuivaketjusta tuottavuuteen
    05.09.2017Kimmo Hilliaho: Parvekkeen sisäilmasto ja energiansäästö haltuun uuden tutkimustiedon avulla
    31.08.2017Timo Jeskanen: Modernien rakennusten peruskorjaussuunnittelusta
    28.06.2017Hannu Järveläinen: Rapistuuko omaisuutemme?
    18.05.2017Tuula Råman: Luottamus syntyy kokemuksista
    17.05.2017Marjo Laurila: Asiakaspalvelu avaa polkuja kehitykseen
    02.05.2017Tapani Karonen: Täysi-ikäisen RALAn laatutyö on kantanut hedelmää
    24.04.2017Anna Masanti: Yritysvastuupuheeseen sisältyy kokonainen kulttuuri
    10.04.2017Ville Järvinen: Maarakennusalalla pienet yritykset mukaan digikelkkaan
    30.03.2017Mikko Somersalmi: Tuottavuus ja laatu käsi kädessä
    16.03.2017Matti Vesalainen: Rakenteiden tiivistämisellä terveellisempiä rakennuksia – osaamisestako on kysymys?
    23.02.2017Jari Virta: Kuntien kannattaa tukea taloyhtiöiden lisärakentamishankkeita
    14.02.2017Jouni Punkki: Betonirakenteiden laatu puhuttaa
    04.01.2017Tuula Råman: RALA on tukenut rakentamisen laatua jo 20 vuotta
    07.12.2016Mikko Ahtola: Ihmisiä telineillä
    23.11.2016Jari Virta: Korjausrakentamisen laadun edistämiseen tarvitaan taloyhtiön tahtotilan kirkastamista ja palveluntuottajien palveluprosessien kehittämistä
    09.11.2016Antti Jukarainen: Laadun varmistaminen jo rakentamisen aikana on entistä tärkeämpää
    20.10.2016Sami Saari: Kuivaketju10:llä vältät kosteusvauriot
    10.10.2016Teija Ojankoski: Rakentamisen laadun kokemus kilpistyy rahaan
    29.09.2016Vesa Juola: Laadun ja asiakasymmärryksen liitto
    26.09.2016Tuula Råman: Voisiko meissä kaikissa asua pieni yrittäjä?
    19.09.2016Nina Flinck: Vuorovaikutus kätilöi kehittymistä
    09.09.2016Kai Tattari: Miten olette jäsentäneet yrityksenne tavat toimia?
    25.08.2016HKR: RALA-pätevyys on vakiintunut osa hankintamenettelyämme
    10.08.2016Tuula Råman: Palautteen keruu ja siihen reagointi ovat asiakaslähtöistä toimintaa
    06.07.2016Nora Öistämö: Mutkattomuuden kaipuu ja paperisirkuksen välttäminen
    20.06.2016Niina Rajakoski: Anteeksi, olin väärässä, tein virheen, korjaan sen – noin sen pitää olla
    09.06.2016Harri Heikura: Laatua kehitetään asiakkaan kokemuksiin katsomalla
    24.05.2016Timo Nummela: Laatu lähtee tekijästä
    04.05.2016Matti Harjuniemi: Tervetuloa arjen laatukisaan!
    27.04.2016Rune Paananen: Miten löytää sopivimmat yhteistyökumppanit rakennusprojektiin?
    12.04.2016Juha-Matti Junnonen: Järjestelmällisesti kerätty palaute auttaa yritystä kehittymään
    23.03.2016Juha Salminen: Julkikuva paranee toiminnan kautta
    03.03.2016Eeva-Liisa Hannu: Tarkasti kuvattu referenssi puhuu yrityksen puolesta
    15.02.2016Tarmo Pipatti: Laatu on taitavan tilaamisen ja toteutuksen summa
    05.02.2016Harri Saarinen: Toimintatapojen kehittämisellä tehdään entistä laadukkaampaa lopputulosta
    15.01.2016Tero Kiviniemi: Laatu on ilmaista mutta laaduttomuus maksaa