• TUOTTEET
    • RALA-pätevyys /
    • RALA-sertifiointi /
    • RALA-palaute /
    • Kuivaketju10
    • Lautakuntakäsittely /
    • Hinnasto /
    • Logot /

  • TILAAJALLE
    • Tuotteet
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • YRITYSHAKU
    • Yrityshaku
    • Tarkennettu yrityshaku
    • Siltaurakoitsijat

  • TIETOA RALASTA
    • RALAn jäsenyhdistykset
    • Rakentamisen laatuaineistoja

  • AJANKOHTAISTA
    • Blogit
    • Uutiskirjeet

  • OTA YHTEYTTÄ
    • Yhteydenottolomake
  • In English
    • Home
    • Services
    • Member organisations
    • Contact
  • På svenska
    • Förstasidan
    • Tjänster
    • Medlemsorganisationer
    • Kontaktuppgifter
      • Products
      • RALA Competence
      • RALA Certification
      • RALA Feedback
      • Prices
      • RALA
      • Member organisations
      • Contact
      • Produkter
      • RALA-behörighet
      • RALA-certifiering
      • RALA-respons
      • Priser
      • RALA
      • Medlemsföreningar
      • Kontaktuppgifter
    • TUOTTEET
      • Tuotteet
      • RALA-pätevyys
      • RALA-sertifiointi
      • RALA-palaute
      • Kuivaketju10
      • Lautakuntakäsittely
      • Hinnasto
      • Logot
    • TILAAJALLE
      • Tilaajalle
      • Asiakastarinat
      • Tilaajavastuulaki
      • HILMA-ilmoitus
    • YRITYSHAKU
      • Yrityshaku
      • Tarkennettu yrityshaku
      • Siltaurakoitsijat
    • RALA
      • RALA
      • RALAn jäsenyhdistykset
      • Rakentamisen laatuaineistoja

    Olli Seppänen: LVI-tuotteita koskevilla EU-säädöksillä suuri ympäristövaikutus

    Vuodesta 2009 lähtien energian käyttöön vaikuttavien tuotteiden ominaisuuksia on säädelty EU-maissa tuotteiden ekosuunnitteludirektiivillä (2009/125/EU) Direktiivi poikkeaa monista muista EU-säädöksistä siinä suhteessa, että sen perusteella annetut tuotekohtaiset asetukset koskevat automaattisti kaikkia markkinoille saatettuja tuotteita. Direktiivin suurin kuluttajille näkyvä vaikutus on ollut hehkulamppujen poistuminen markkinoilta. Tätä säännöstä arvosteltiin sen voimaantullessa paljon, kun hehkulamput jouduttiin vaihtamaan uusiin energiansäästölamppuihin. Mutta asetuksen vaikutus energian käyttöön on ollut dramaattinen, pelkästään lamppujen energiatehokkuuden parannuksella on säästetty EU-maissa useamman ydinvoimalan verran sähköä, sekä tehoa että energiaa. Nyt, suureksi osaksi direktiivin vaikutuksesta, LED-lamppu on markkinoilla vallitseva.

    Ekosuunnitteludirektiivin vaikutus rakennusten energiankäyttöön on ollut todella merkittävä. EU-komissio on arvioinut, että sillä on rakennusten energiankäyttöön vähintään yhtä suuri vaikutus kuin rakennusten energiatehokkuusdirektiivillä.

    Komissio on arvioinut, että pelkästään ekosuunnittelusäännösten johdosta
    - EU-maiden taloudet säästävät energialaskuissa 490 euroa vuodessa
    - saavutetaan noin puolet EU:n energiansäästötavoitteista vuoteen 2020
    - saavutetaan noin neljännes päästöjen vähennystavoitteista vuoteen 2020
    - primäärienergian kokonaissäästö vuonna 2020 on saman suuruinen kuin Italian primäärienergian käyttö
    - primäärienergian käyttö vähenee vuodesta 2020 vuoteen 2030 mennessä Ruotsin tämän hetkisen käytön verran
    - liiketoiminnan kasvupotentiaali on 65 miljardia euroa vuodessa vuonna 2020
    - raakaöljyn tuonti on vähentynyt 65 miljoonaa tynnyriä vuodessa.

    Suomessa on laskettu on tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksilla saatavan sähkönsäästöä vuonna 2020 runsaat 3 TWh. Rahallisesti se merkitsee noin 300 miljoonan euron säästöä suomalaisille. Tuotteiden energiatehokkuusvaatimukset ovat suurin sähkönsäästökokonaisuus Suomessa.

    Ekosuunnitteludirektiivin perusteella on annettu sitovia asetuksia 29 tuoteryhmälle. Osana ekosuunnitteludirektiiviin kuuluu, kuluttajia opastamaan tarkoitettu, energiamerkintädirektiivi (2010/30/EU). Energiamerkinnät ja luokat on tarkoitettu ohjaamaan kuluttajia kotitalouteen tulevien energiakäyttävien laitteiden valinnoissa energiatehokkaampaan suuntaan. Vähimmäisvaatimusten lisäksi kuluttajatuotteille on ilmoitettu myös energialuokka. Luokitustodistus energialuokkineen (A+++, A++, A+, A...G) .on näkyvillä kaikissa kuluttajatuotteissa.

    Komissio ylläpitää ajantasaista luetteloa kaikista ekosuunnittelusäädöksistä osoitteessa
    https://ec.europa.eu/growth/single-market/european-standards/harmonised-standards/ecodesign_en

    LVI-laitteita koskevia sitovia asetuksia on annettu mm. seuraavista tuoteryhmistä:
    - tuotteisiin integroidut akselitiivisteettömät kiertovesipumput
    - huoneilmastointilaitteet ja huonetuulettimet
    - kaasu- ja nestemäistä polttoainetta käyttävät kuumavesikattilat
    - vedenlämmittimet ja kuumavesisäiliöt
    - tilalämmittimet ja yhdistelmälämmittimet
    - kiinteää polttoainetta käyttävät paikalliset tilalämmittimet
    - kiinteän polttoaineen kattilat
    - ilmalämmitystuotteet, jäähdytystuotteet, korkeassa lämpötilassa käytettävät prosessijäähdytyslaitteet ja puhallinkonvektorit
    - ilmanvaihtokoneet.

    Kustakin tuoteryhmästä on annettu oma asetus. Yllä luetellut termit on otettu suoraan ko. asetuksen suomenkielisen käännöksen otsikosta. Ne eivät ole riittäviä määrittämään, mitkä tuotteet kuuluvat kunkin asetuksen piiriin, ja ovat termien valinnoiltaan jopa outoja. Varmistus asetuksen piiriin kuuluvista tuotteista on tehtävä tuotekohtaisesti. Parempi tuotekohtainen (65 tuoteryhmälle) haku löytyy energiaviraston ylläpitämiltä nettisivuilta https://ekosuunnittelu.info/. Asetukset sisältävät tarkemmat tuotekuvaukset ja tehomäärittelyt kunkin asetuksen piiriin kuuluvista tuotteista.

    Ekosuunnittelusäännökset ovat sitovia, ilman erillisiä lainsäädäntötoimenpiteitä Suomessa. Ne koskevat kaikkia markkinoille saatettavia tuotteita, eli niin myyjää, tukkukauppaa kuin valmistajaa ja maahantuojaakin.

    Direktiivin toimeenpanon vastuu rakennustuotteiden osalta on ympäristöministeriöllä ja muiden tuotteiden osalta energiavirastolla. Säädösten noudattamisen valvonta on Tukesin tehtävä. Markkinoille ei siis saa tuoda tuotteita, jotka eivät täytä asetuksen vaatimuksia. Säädökset eivät kuitenkaan koske takautuvasti asennettuja tai varastossa olevia tuotteita.

    Ekosuunnitteludirektiivin tavoite on energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. On ensiarvoisen tärkeää, että säädöksiä noudatetaan ja, että ne otetaan jo suunnitellussa huomioon. Vaatimukset on otettava kaikkiin suunnitelma-asiakirjoihin mukaan ja toteutumista valvottava. Vaatimukset ovatkin jo kiitettävällä tavalla otettu huomioon uusittavana olevassa Talotekniikka RYL:ssä ja ympäristöministeriön uusien asetusten toimeenpanoa tukevissa oppaissa. EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille on asetettava samat vaatimukset kuin EU:n sisältä tuleville tuotteille. Pelkkä hinta ei saa ratkaista tuotevalintaa ominaisuuksien kustannuksella. Säädösten toteutuminen Suomessa kuuluu kaikille rakennusalan ammattilaisille.

    Lisää teemasta Energiaviraston ja FINVACin järjestämässä seminaarissa "LVI-tuotteita sitovat EU- määräykset" 6.11.2018 valtion virastotalon auditoriossa Pasilassa (https://www.finvac.org/seminaari-6.11.2018).


    Olli Seppänen
    LVI-tekniikan emeritusprofessori

    Julkaistu myös FINVACin nettisivuilla 23.8.2018 (www.finvac.org)

    24.08.2018

    Lisää blogeja:
    07.11.2018Mika Katajisto: Nyt on tekojen aika!
    21.09.2018Lavikka, Tuomisto ja Kallio: Rakentamiseen laatua lohkoketjuilla ja älysopimuksilla
    11.09.2018Junkkari ja Äyräväinen: Elinikäinen oppiminen – vain muutos on pysyvää
    24.08.2018Olli Seppänen: LVI-tuotteita koskevilla EU-säädöksillä suuri ympäristövaikutus
    29.06.2018Outi Silfverberg: Rakentamalla terveyttä ja monimuotoisempaa kaupunkiluontoa
    12.06.2018Maununaho, Luoma-Halkola ja Häikiö: Rakennetun ympäristön koettu laatu
    03.04.2018Kalle Euro: Tulevan Suomen rakentaminen
    12.03.2018Ilkka Romo: Kerralla valmista? Näkökulmia rakentamisen laatuun
    05.03.2018Johanna Lankinen: Tietomallityöskentelyn kehittäminen talotekniikka-alalla
    14.02.2018Tuula Råman: Läpinäkyvyys lisää laatua
    14.02.2018Tiina Kaskiaro: Sisäilmaongelmat tunnistetaan – nyt on yhdessä tehtävä suunnanmuutos
    13.02.2018Pasi Parviainen: Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta?
    19.12.2017Anu Ginström: Hyvä kohtelu on kivaa, mutta sekään ei riitä
    15.12.2017Salminen, Jyrkkäranta ja Ratamäki: Allianssin ulotuttava koko toimitusketjuun
    22.11.2017Tuula Råman: Kuka johtaa rakentamisen arvoketjua?
    14.11.2017Hannu Järveläinen: Rakennusala kaipaa hienoja uutisia!
    24.10.2017Helena Kekki: Rakennusteollisuudella riittää kirittävää yritysvastuun saralla
    09.10.2017Harri Ajomaa: Olosuhteiden hallinta työmaalla
    26.09.2017Jari Virta: Laadullisen hankinnan tietopaketti taloyhtiöille
    15.09.2017Juha Höyhtyä: Kuivaketjusta tuottavuuteen
    05.09.2017Kimmo Hilliaho: Parvekkeen sisäilmasto ja energiansäästö haltuun uuden tutkimustiedon avulla
    31.08.2017Timo Jeskanen: Modernien rakennusten peruskorjaussuunnittelusta
    28.06.2017Hannu Järveläinen: Rapistuuko omaisuutemme?
    18.05.2017Tuula Råman: Luottamus syntyy kokemuksista
    17.05.2017Marjo Laurila: Asiakaspalvelu avaa polkuja kehitykseen
    02.05.2017Tapani Karonen: Täysi-ikäisen RALAn laatutyö on kantanut hedelmää
    24.04.2017Anna Masanti: Yritysvastuupuheeseen sisältyy kokonainen kulttuuri
    10.04.2017Ville Järvinen: Maarakennusalalla pienet yritykset mukaan digikelkkaan
    30.03.2017Mikko Somersalmi: Tuottavuus ja laatu käsi kädessä
    16.03.2017Matti Vesalainen: Rakenteiden tiivistämisellä terveellisempiä rakennuksia – osaamisestako on kysymys?
    23.02.2017Jari Virta: Kuntien kannattaa tukea taloyhtiöiden lisärakentamishankkeita
    14.02.2017Jouni Punkki: Betonirakenteiden laatu puhuttaa
    04.01.2017Tuula Råman: RALA on tukenut rakentamisen laatua jo 20 vuotta
    07.12.2016Mikko Ahtola: Ihmisiä telineillä
    23.11.2016Jari Virta: Korjausrakentamisen laadun edistämiseen tarvitaan taloyhtiön tahtotilan kirkastamista ja palveluntuottajien palveluprosessien kehittämistä
    09.11.2016Antti Jukarainen: Laadun varmistaminen jo rakentamisen aikana on entistä tärkeämpää
    20.10.2016Sami Saari: Kuivaketju10:llä vältät kosteusvauriot
    10.10.2016Teija Ojankoski: Rakentamisen laadun kokemus kilpistyy rahaan
    29.09.2016Vesa Juola: Laadun ja asiakasymmärryksen liitto
    26.09.2016Tuula Råman: Voisiko meissä kaikissa asua pieni yrittäjä?
    19.09.2016Nina Flinck: Vuorovaikutus kätilöi kehittymistä
    09.09.2016Kai Tattari: Miten olette jäsentäneet yrityksenne tavat toimia?
    25.08.2016HKR: RALA-pätevyys on vakiintunut osa hankintamenettelyämme
    10.08.2016Tuula Råman: Palautteen keruu ja siihen reagointi ovat asiakaslähtöistä toimintaa
    06.07.2016Nora Öistämö: Mutkattomuuden kaipuu ja paperisirkuksen välttäminen
    20.06.2016Niina Rajakoski: Anteeksi, olin väärässä, tein virheen, korjaan sen – noin sen pitää olla
    09.06.2016Harri Heikura: Laatua kehitetään asiakkaan kokemuksiin katsomalla
    24.05.2016Timo Nummela: Laatu lähtee tekijästä
    04.05.2016Matti Harjuniemi: Tervetuloa arjen laatukisaan!
    27.04.2016Rune Paananen: Miten löytää sopivimmat yhteistyökumppanit rakennusprojektiin?
    12.04.2016Juha-Matti Junnonen: Järjestelmällisesti kerätty palaute auttaa yritystä kehittymään
    23.03.2016Juha Salminen: Julkikuva paranee toiminnan kautta
    03.03.2016Eeva-Liisa Hannu: Tarkasti kuvattu referenssi puhuu yrityksen puolesta
    15.02.2016Tarmo Pipatti: Laatu on taitavan tilaamisen ja toteutuksen summa
    05.02.2016Harri Saarinen: Toimintatapojen kehittämisellä tehdään entistä laadukkaampaa lopputulosta
    15.01.2016Tero Kiviniemi: Laatu on ilmaista mutta laaduttomuus maksaa