• TUOTTEET
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • TILAAJALLE
    • Tuotteet
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • TIETOA RALASTA
    • RALAn jäsenyhdistykset
    • Rakentamisen laatuaineistoja

  • AJANKOHTAISTA
    • Blogit
    • Uutiskirjeet

  • OTA YHTEYTTÄ
    • Yhteydenottolomake
  • In English
    • Home
    • Services
    • Member organisations
    • Contact
  • På svenska
    • Förstasidan
    • Tjänster
    • Medlemsorganisationer
    • Kontaktuppgifter
      • Products
      • RALA Competence
      • RALA Certification
      • RALA Feedback
      • Prices
      • RALA
      • Member organisations
      • Contact
      • Produkter
      • RALA-behörighet
      • RALA-certifiering
      • RALA-respons
      • Priser
      • RALA
      • Medlemsföreningar
      • Kontaktuppgifter
    • TUOTTEET
      • Tuotteet
      • RALA-pätevyys
      • RALA-sertifiointi
      • RALA-palaute
      • Lautakuntakäsittely
      • Hinnasto
      • Logot
    • TILAAJALLE
      • Tilaajalle
      • Asiakastarinat
      • Tilaajavastuulaki
      • HILMA-ilmoitus
    • YRITYSHAKU
      • Yrityshaku
      • Tarkennettu yrityshaku
      • Siltaurakoitsijat
    • RALA
      • RALA
      • RALAn jäsenyhdistykset
      • Rakentamisen laatuaineistoja

    Mikko Ahtola: Ihmisiä telineillä

    Rakennustyön turvallisuudesta annetun asetuksen mukaan rakennuttajan on nimettävä rakennushankkeeseen päätoteuttaja, joka vastaa rakennustyön turvallisuudesta. Jos päätoteuttajaa ei nimetä, rakennuttaja vastaa itse myös päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi saneeraustyön teettävä asunto-osakeyhtiö voi joutua vastuuseen käyttämänsä urakoitsijan työturvallisuuslaiminlyönneistä. Näin kävi nokialaiselle asunto-osakeyhtiölle, joka oli tilannut kattourakoitsijalta työn, mutta ei nimennyt urakoitsijaa päätoteuttajaksi. Urakoitsijan työntekijä putosi nojatikkailta kolme metriä ja loukkasi itsensä, koska työmaalla ei ollut lain vaatimia turvallisuussuunnitelmia tai minkäänlaista työturvallisuuden valvontaa. Asunto-osakeyhtiö tuomittiin käräjäoikeudessa muutama vuosi sitten tuhannen euron rikoshyödyn menetykseen ja hallituksen puheenjohtajana toiminut osakas 2000 euron sakkoon.

    Miksi näin kävi ja voiko sen estää?

    Aloitan vastaamisen helpommasta kysymyksestä: Voi estää, helposti. Putoamisen voi estää suunnittelemalla putoamisvaaralliset työt kunnolla ja tekemällä ne turvallisuussuunnitelman ja putoamissuojaussuunnitelman mukaisesti.  Rakennuttajan toimimisen päätoteuttajana puolestaan voi estää nimeämällä pääurakoitsijan päätoteuttajaksi. Näin päätoteuttajan vastuu on sillä, jolle se paljon luontevammin sopii. 

    Vaikeampaa on vastata siihen, miksi kattourakoitsijaa ei Nokian tapauksessa nimetty päätoteuttajaksi. Asunto-osakeyhtiön puolelta kyse oli luultavasti tiedon puutteesta. Vastuuhenkilöillä ei kenties ollut tapana lukea iltaisin Valtioneuvoston asetuksia, niin mielenkiintoisia kuin ne ovatkin. Urakoitsijan motiiveja en halua tämän yksittäistapauksen osalta spekuloida, mutta yleisellä tasolla uskallan epäillä, että osa hämärän rajamailla operoivista ovelta-ovelle-toimijoista jättää tahallaan rakennuttajan päätoteuttajaksi, jotta joku muu kantaisi osan työturvallisuusvastuista. Säästyypä aikaa jonninjoutavalta paperinpyöritykseltä. Säästö voi näkyä työn hinnassa, tai sitten ei.

    Miksi työturvallisuudesta huolehtiminen kannattaa?

    Rakennustyön työturvallisuuden kunnollinen suunnittelu ja toteutus vievät aikaa ja maksavat rahaa, mutta molemmista saa usein välittömän hyödyn työn parempana sujuvuutena. Esimerkkinä vaikka tuo Nokian kattotyö: kunnollisilta telineiltä viimeistelytyö olisi sujunut paitsi turvallisesti, myös nopeasti ja ergonomisesti niihin nojatikkaisiin verrattuna. Tapaturman sattuessa mahdolliset ajan ja rahan näennäiset säästöt valuvat saman tien hukkaan. Väitän, että myös työn laadussa on iso ero, jos vaikka räystään viimeistelyt tehdään huterilta nojatikkailta tai kunnon telineiltä – ja tämän hyödyn korjaa rakennuttaja pitkän ajan kuluessa. Ryöväsin otsikon Kalle Päätalon esikoisromaanilta juuri telineiden merkitystä korostaakseni.

    Vaasan hovioikeus on muuten ottanut kuluttajan asemassa olevaan rakennuttajaan toisenlaisen tulkinnan; kuluttajan ei katsottu olevan avaimet käteen -rakennushankkeen päätoteuttaja, vaikka sopimuksessa ei ollut nimetty erikseen päätoteuttajaa. Ammattimaisesti rakennusalalla toimivan talopakettitoimittajan katsottiin olevan päätoteuttaja ilman sopimustakin, koska rakennuttaja oli maallikko. Perustelu on tuollaisena melko kevyt, sillä asunto-osakeyhtiö on tyypillisesti kuluttajien yhteenliittymä, jossa useimmat tai kaikki vastuuhenkilöt ovat yhtä lailla maallikkoja rakennustyön turvallisuuden suhteen. Raja on nyt kuitenkin ali- ja hovioikeustasolla vedetty kuluttajan ja asunto-osakeyhtiön väliin. Korkein oikeus ei ole joutunut näillä asioilla päätään vaivaamaan, sillä pilaantuneiden hedelmien yhteiskunnallinen merkitys on vienyt oikeusneuvosten arvokkaan ajan – tai ehkä kukaan ei ole vielä lähtenyt hakemaan valituslupaa päätoteuttajakysymyksissä.

    Tilaajan kannattaa selvittää vastuunsa

    Viestini erityisesti asunto-osakeyhtiöpäättäjille on kolmiportainen: 1) perehtykää velvoitteisiinne ja vastuisiinne, 2) etsikää luotettava urakoitsija ja 3) vaatikaa laatua koko prosessissa – sopimuksista työturvallisuuteen, toteutukseen ja takuuseen saakka. Urakoitsijan löytämiseen saa apua toimialajärjestöiltä, joiden jäsenet ovat alansa vastuullisia toimijoita. Urakoitsijoiden laaduntuottokykyä voi vertailla RALAn palveluiden avulla. 

    Entä vastuisiin ja velvoitteisiin perehtyminen? Asetuskokoelma iltalukemisiksi? Kiinteistönomistajia palvelevat lehdet ja Kiinteistöliitto tarjoavat helpomman tavan omaksua asioita, jolloin aikaa jää vaikka Päätalon tuotantoon perehtymiseen.

    Mikko Ahtola
    toimitusjohtaja
    Kattoliitto

    07.12.2016

    Lisää blogeja:

    22.11.2017Tuula Råman: Kuka johtaa rakentamisen arvoketjua?
    14.11.2017Hannu Järveläinen: Rakennusala kaipaa hienoja uutisia!
    24.10.2017Helena Kekki: Rakennusteollisuudella riittää kirittävää yritysvastuun saralla
    09.10.2017Harri Ajomaa: Olosuhteiden hallinta työmaalla
    26.09.2017Jari Virta: Laadullisen hankinnan tietopaketti taloyhtiöille
    15.09.2017Juha Höyhtyä: Kuivaketjusta tuottavuuteen
    05.09.2017Kimmo Hilliaho: Parvekkeen sisäilmasto ja energiansäästö haltuun uuden tutkimustiedon avulla
    31.08.2017Timo Jeskanen: Modernien rakennusten peruskorjaussuunnittelusta
    28.06.2017Hannu Järveläinen: Rapistuuko omaisuutemme?
    18.05.2017Tuula Råman: Luottamus syntyy kokemuksista
    17.05.2017Marjo Laurila: Asiakaspalvelu avaa polkuja kehitykseen
    02.05.2017Tapani Karonen: Täysi-ikäisen RALAn laatutyö on kantanut hedelmää
    24.04.2017Anna Masanti: Yritysvastuupuheeseen sisältyy kokonainen kulttuuri
    10.04.2017Ville Järvinen: Maarakennusalalla pienet yritykset mukaan digikelkkaan
    30.03.2017Mikko Somersalmi: Tuottavuus ja laatu käsi kädessä
    16.03.2017Matti Vesalainen: Rakenteiden tiivistämisellä terveellisempiä rakennuksia – osaamisestako on kysymys?
    23.02.2017Jari Virta: Kuntien kannattaa tukea taloyhtiöiden lisärakentamishankkeita
    14.02.2017Jouni Punkki: Betonirakenteiden laatu puhuttaa
    04.01.2017Tuula Råman: RALA on tukenut rakentamisen laatua jo 20 vuotta
    07.12.2016Mikko Ahtola: Ihmisiä telineillä
    23.11.2016Jari Virta: Korjausrakentamisen laadun edistämiseen tarvitaan taloyhtiön tahtotilan kirkastamista ja palveluntuottajien palveluprosessien kehittämistä
    09.11.2016Antti Jukarainen: Laadun varmistaminen jo rakentamisen aikana on entistä tärkeämpää
    20.10.2016Sami Saari: Kuivaketju10:llä vältät kosteusvauriot
    10.10.2016Teija Ojankoski: Rakentamisen laadun kokemus kilpistyy rahaan
    29.09.2016Vesa Juola: Laadun ja asiakasymmärryksen liitto
    26.09.2016Tuula Råman: Voisiko meissä kaikissa asua pieni yrittäjä?
    19.09.2016Nina Flinck: Vuorovaikutus kätilöi kehittymistä
    09.09.2016Kai Tattari: Miten olette jäsentäneet yrityksenne tavat toimia?
    25.08.2016HKR: RALA-pätevyys on vakiintunut osa hankintamenettelyämme
    10.08.2016Tuula Råman: Palautteen keruu ja siihen reagointi ovat asiakaslähtöistä toimintaa
    06.07.2016Nora Öistämö: Mutkattomuuden kaipuu ja paperisirkuksen välttäminen
    20.06.2016Niina Rajakoski: Anteeksi, olin väärässä, tein virheen, korjaan sen – noin sen pitää olla
    09.06.2016Harri Heikura: Laatua kehitetään asiakkaan kokemuksiin katsomalla
    24.05.2016Timo Nummela: Laatu lähtee tekijästä
    04.05.2016Matti Harjuniemi: Tervetuloa arjen laatukisaan!
    27.04.2016Rune Paananen: Miten löytää sopivimmat yhteistyökumppanit rakennusprojektiin?
    12.04.2016Juha-Matti Junnonen: Järjestelmällisesti kerätty palaute auttaa yritystä kehittymään
    23.03.2016Juha Salminen: Julkikuva paranee toiminnan kautta
    03.03.2016Eeva-Liisa Hannu: Tarkasti kuvattu referenssi puhuu yrityksen puolesta
    15.02.2016Tarmo Pipatti: Laatu on taitavan tilaamisen ja toteutuksen summa
    05.02.2016Harri Saarinen: Toimintatapojen kehittämisellä tehdään entistä laadukkaampaa lopputulosta
    15.01.2016Tero Kiviniemi: Laatu on ilmaista mutta laaduttomuus maksaa