Maarakennusala on täynnä pieniä, yhdestä kymmeneen henkeä työllistäviä yrityksiä, joiden päivä on täynnä maa-ainesten lastausta, kuljetusta, siirtämistä, putkien ja kaapeleiden asentamista ja mittausten tekoa. Ei siinä ehdi ajatella kuinka tekniikka tulee muuttamaan asioita, vaikka pitäisi.
Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan rakennusala on yksi niistä aloista, jotka ovat kaikkein digireaktiivisimpia.
Digireaktiiviset yritykset ovat useimmiten paikallisesti toimivia, perinteisiä yrityksiä, joilla on vakiintunut asiakaskunta. Ne ovat yrityksiä, jotka eivät välttämättä näe digitalisuuden lisäämistä tärkeäksi vaan pakolliseksi toiminnaksi, jotta liiketoiminta ei kuihdu.
Nämäkin yritykset saattavat nähdä digitaalisuudessa mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa, mutta heille digitaalisuus on työkalu, ei ajattelutapa.
Suuremmilla työmailla kehityksen näkee jo selvemmin. Tietomallit, koneohjaus, virtuaalitodellisuus ovat jo, jos ei ihan arkipäivää, kuitenkin yleistymässä olevia työkaluja, joilla työtä tehostetaan.
Mikäli pienet yritykset eivät nyt ala pohtia tarpeitaan tai tulevaisuuttaan, vaarana on, että markkinoiden vetureina toimivat isommat yritykset määrittävät ja lukitsevat pienten yritysten tulevaisuuden digitaalisissa ratkaisuissa ja palveluissa.
Digitalisaatiosta puhutaan lähes päivittäin juhlapuheissa ja puheenvuoroissa. Pienille yrityksille sana on pelkkää kohinaa, taustahälyä, koska harva on osannut vielä kertoa yrittäjille, mitä se tarkoittaa juuri hänen yrityksessään? Mitä täytyy opetella? Mitä se maksaa? Mitä se todellisuudessa hyödyttää?
Digitalisaatio tarkoittaa digitaalisten teknologioiden yleistymistä arkielämän toiminnoissa.
Maarakennusalan yrityksissä digitalisaatio tarkoittaa hyvin yksinkertaistettuna työssä tarvittavan ja työstä muodostuvan tiedon hyödyntämistä tehokkaammin missä tahansa eri päätelaitteilla.
Oleellisempaa on löytää yritykselle sopiva tapa tehdä asioita ja hyödyntää tietoa kuin jumittua välineiden laajaan kirjoon.
Yrittäjän pitää aluksi kysyä itseltään kiusallisia kysymyksiä, kuten: Missä minä hukkaan aikaa? Voitaisiinko nämä piirustukset jakaa laajemmalle joukolle? Saataisiinko nämä laskut nopeammin asiakkaalle? Kuinka vähennämme maa-ainesten käyttöä ja työkoneiden polttoaineiden kulutusta?
Kaikki nämä kysymykset vaativat oman toiminnan kriittistä tarkastelua ja joskus jopa ulkopuolista apua.
Seuraava vaihe on miettiä ja hankkia ratkaisuja sekä työkaluja näihin kysymyksiin. Tässä vaiheessa pienyritys törmää aivan taatusti monenlaiseen työkalujen ja ratkaisuiden tarjoajaan.
Sen takia onkin erityisen tärkeää, että yrittäjälle on kristallinkirkasta yrityksensä lähtökohdat ja tavoitteet ja se, missä hän haluaa yrityksensä olevan esimerkiksi viiden vuoden päästä. Nämä tekijät määräävät yrityksen teknologiavalinnat.
Pienissä yrityksissä yrittäjä ja koko yritys ovat niin tiiviisti päivittäisessä työssään, että aikaa tulevaisuuden suunnittelulle ja määrittämiselle ei välttämättä ole. Vaikka juuri aikaa uuden ajattelumallin luominen ja yrityksen toimintaan vieminen vaatisivat.
Toimintajärjestelmän rakentamisen aika olisi monelle pienelle ja keskisuurelle yritykselle hyvä paikka pysähtyä miettimään myös yrityksen digitaalisuuden tasoa ja mahdollisuuksia.
Kun yritys laatii toimintajärjestelmäänsä, yrittäjä työntekijöineen joutuu käymään kaikki toiminnot lävitse ja kuvaamaan ne. Jos yrittäjä tosiaan haluaa saada rakennettua yritykseensä toimintajärjestelmän, hänen on pakko ottaa itselleen tuota kallista resurssia, aikaa, toimintajärjestelmän rakentamiseksi.
Miksi yrittäjä ei samalla käyttäisi sitä aikaa myös digiloikkansa suorittamiseen?
Ville Järvinen
asiantuntija, maarakennus
Koneyrittäjien liitto
10.04.2017
Lisää blogeja:
