Puolet kaikesta maailman materiaalista käytetään rakentamiseen. Rakennuksissa käytetään 40 prosenttia kaikesta energiasta ja rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmasosan kasvihuonekaasupäästöistä. Alalla on siis merkittävä rooli ja paljon mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Tilaajalla, rakennuttajalla, suunnittelijalla, rakentajalla, ylläpitäjällä, käyttäjällä sekä lopulta purkajalla ja kierrättäjällä kullakin on oma tärkeä roolinsa kestävän rakennetun ympäristön kehittämisessä. Jotta rakennetun ympäristön koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia saadaan vähennettyä, niitä tulisi ymmärtää paremmin.
Hyvään tulokseen päästään, kun kukin arvoketjun toimija kehittää omaa toimintaansa omista lähtökohdistaan kestävämpään suuntaan. Vielä parempaan tulokseen päästään, kun käsillä olevaa hanketta kehitetään aina yhdessä hankkeen parhaaksi.
Ympäristönäkökohtien hallintaan liittyvä osaaminen ja toimintamallit vaihtelevat vielä suuresti eri tilaajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välillä. Meidän – niin allekirjoittaneiden ja edustamiemme organisaatioiden kuin viime kädessä koko alan – tulee kyetä tukemaan sekä edelläkävijöitä heidän tavoitteidensa saavuttamisessa että herätellä aihepiirin pariin niitä, joilla ei vielä ole kokemusta tai näkemystä kestävyysasioiden hallintaan hankkeissa.
Oman toiminnan kehittäminen kannattaa aloittaa kasvattamalla osaamista sekä panostamalla ympäristönäkökohtien hallintaan – näin kasassa on jo keskeiset elementit ympäristöjärjestelmän rakentamiselle. Sertifioimalla ympäristöjärjestelmän yritys saa lisäksi ulkopuolista näkemystä tekemisensä tueksi.
Rakennuttajatoimisto HTJ on vienyt toiminnan kehittämisen astetta tai paria pidemmälle ja kehittänyt oman kestävän rakennuttamisen toimintamallin. Mallin lähtökohtana on ollut, että sitä voidaan soveltaa kuhunkin hankkeeseen ja kunkin tilaajan tavoitteisiin sopivalla tasolla. Samalla se antaa mahdollisuuden varmistaa, että kestävän rakentamisen hyvät käytännöt tulevat huomioiduiksi kaikissa hankkeissa vähintään minimitasolla.
Tavoitteena on aina oppia jo tehdystä työstä, poimia hyvät käytännöt käyttöön myös muihin hankkeisiin sekä varmistaa, että tehty työ tuo myös aitoa lisäarvoa sekä vaikuttavuutta hankkeisiin.
Tavoitetason ja vaatimusten asettaminen hankkeessa on aina tilaajan käsissä. Heti projektin alkumetreillä on kuitenkin tärkeää myös muiden hankekumppanien tunnistaa, missä vaiheissa ja millä keinoin voidaan – ja toisaalta myös pitää – vaikuttaa, jotta haluttuun lopputulokseen päästään.
Ympäristönäkökohtien hallinta ja vaikutusten vähentäminen on helpompaa ja kustannustehokkaampaa, kun asiat, tavoitteet ja vaatimukset nostetaan hankkeessa esiin oikeaan aikaan ja oikeiden osapuolten kanssa. Vaatimuksia ei myöskään pidä asettaa tasolle, joka on ristiriidassa hankkeen edellytysten kanssa.
Jotta positiivisten vaikutusten saavuttaminen voidaan varmentaa, on ympäristötavoitteet ja -vaatimukset sekä toimintatavat näiden hallitsemiseksi kirjattava sopimusliitteisiin ja hankeasiakirjoihin jo varhaisessa vaiheessa. Näin toimimalla voidaan varmistaa, että odotukset ovat kaikkien tiedossa – ja sopimusteknisesti velvoittavina – läpi hankkeen eri vaiheiden.
Parhaisiin tuloksiin päästään hankkeissa, joissa tavoitteet otetaan yhteisiksi, joissa ratkaisut keksitään yhdessä ja joissa hanketta kehitetään kokonaisuutena. Tämän mahdollistamiseen tarvitaan riittävästi aikaa, tavoitteita tukevaa ohjausta sekä oikeaa asennetta hankkeen osapuolilta.
Tahtotila vaikutusmahdollisuuksien tunnistamiseen, oman toiminnan kehittämiseen ja parhaansa tekemiseen on asia, joka erottaa jyvät akanoista ympäristövaikuttavuuden saavuttamisessa.
 |
Satu Karjalainen Energia- ja ympäristöasiantuntija, Rakennuttajatoimisto HTJ Oy www.htj.fi |
 |
Eija Ehrukainen Johtava asiantuntija, RALA-sertifiointi, Rakentamisen Laatu RALA ry |
02.12.2021
| Tviittaa |
Lisää blogeja: