• TUOTTEET
    • RALA-pätevyys /
    • RALA-sertifiointi /
    • RALA-palaute /
    • Kuivaketju10
    • Lautakuntakäsittely /
    • Hinnasto /
    • Logot /

  • TILAAJALLE
    • Tuotteet
    • RALA-pätevyys
    • RALA-sertifiointi
    • RALA-palaute
    • Lautakuntakäsittely
    • Hinnasto
    • Logot

  • YRITYSHAKU
    • Yrityshaku
    • Tarkennettu yrityshaku
    • Siltaurakoitsijat

  • TIETOA RALASTA
    • RALAn jäsenyhdistykset
    • Rakentamisen laatuaineistoja

  • AJANKOHTAISTA
    • Blogit
    • Uutiskirjeet

  • OTA YHTEYTTÄ
    • Yhteydenottolomake
  • In English
    • Home
    • Services
    • Member organisations
    • Contact
  • På svenska
    • Förstasidan
    • Tjänster
    • Medlemsorganisationer
    • Kontaktuppgifter
      • Products
      • RALA Competence
      • RALA Certification
      • RALA Feedback
      • Prices
      • RALA
      • Member organisations
      • Contact
      • Produkter
      • RALA-behörighet
      • RALA-certifiering
      • RALA-respons
      • Priser
      • RALA
      • Medlemsföreningar
      • Kontaktuppgifter
    • TUOTTEET
      • Tuotteet
      • RALA-pätevyys
      • RALA-sertifiointi
      • RALA-palaute
      • Kuivaketju10
      • Lautakuntakäsittely
      • Hinnasto
      • Logot
    • TILAAJALLE
      • Tilaajalle
      • Asiakastarinat
      • Tilaajavastuulaki
      • HILMA-ilmoitus
    • YRITYSHAKU
      • Yrityshaku
      • Tarkennettu yrityshaku
      • Siltaurakoitsijat
    • RALA
      • RALA
      • RALAn jäsenyhdistykset
      • Rakentamisen laatuaineistoja

    Salminen, Jyrkkäranta ja Ratamäki: Allianssin ulotuttava koko toimitusketjuun

    Yksi allianssimallien sudenkuoppa on se, että allianssiosapuolten kesken luodut yhteiset tavoitteet ja kannustimet eivät välity aliurakoitsijoiden sopimuksiin. Kun allianssin osapuolet käyttävät Big Room -toimintaa, yhteisiä workshoppeja ja visuaalisia johtamistyökaluja, aliurakoitsijat jäävät tästä kaikesta helposti ulkopuolelle.

    Tämä on ongelma, koska nykyisessä rakentamistavassa erikoisosaaminen on ulkoistettu pitkälti erikoisurakoitsijoille ja pääurakoitsija keskittyy yleiseen projektinjohtamiseen. Yhteistoimintaurakoiden yksi lähtökohta on kuitenkin hyödyntää urakoitsijoiden teknistä erikoisosaamista niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheessa yhteisen projektin parhaaksi.

    Yleisestikin on keskusteltu toimittajien statuksen nostamisesta rakennusurakoissa. Yhdysvalloissa on haluttu osoittaa arvostusta puhumalla aliurakoitsijoiden (subcontractors) sijaan toimittajakumppaneista (trade partners). Allianssiurakan periaatteiden ulottaminen toimitusketjuun vaatii myös tilaajan aktiivisuutta.

    Allianssin työskentelyn alkuvaiheen avainsana on hankintastrategia. Se tehdään, kun toteutuksen sisältö alkaa löytää muotonsa ja urakkaan liittyvät tehtävät jäsentyä. Toisin kuin monissa muissa urakkamuodoissa, allianssiurakka puoltaa töiden teettämistä melko laajoissa paketeissa ja mieluummin vielä päätoteuttajan oman organisaation voimin. Tällä haetaan kokonaisoptimointia ja parempaa ohjattavuutta. Pieniin osiin pilkkominen tuottaa yleensä lisäarvoa vain pilkkomista suorittavalle projektiorganisaatiolle eikä siten ole allianssisopimuksen hengen mukaista.

    Hankintastrategiassa muodostetaan keskeiset hankintapaketit ja todetaan, mitkä ovat niin kutsuttaja strategisia hankintoja, jotka halutaan sitoa allianssin pelisääntöihin. Tällaisia ovat suuret, teknisesti vaativat tai muuten vaikutuksiltaan merkittävät kokonaisuudet. Tyypillisiä ovat muun muassa maanalainen louhinta tai muutoin vaativat louhintatyöt, syvät kaivannot sekä pohjanvahvistustyöt, vaativat siltarakenteet, runkotyöt, talotekniikkaurakat, automaatio- ja ohjausjärjestelmät sekä tietyt erikoistyöt kuten vaativat julkisivut tai teräs-lasirakenteet.

    Nämä hankintapaketit sidotaan allianssiin joko ottamalla ne allianssin "ulkokehälle" eräänlaisiksi sivu-urakoitsijoiksi tai pääurakoitsijan aliurakoiksi viemällä allianssin sopimusperiaatteet aliurakoitsijatasolle.

    Allianssiperiaatteiden mukaisia kannustavia aliurakointisopimusmalleja on kehitetty muun muassa RAIN (Rakennushankkeen integraatiokyvykkyys) -yhteishankkeessa, ja niitä on kokeiltu jonkin verran eri yrityksissä. Suositeltavat mallit ovat sellaisia, että niissä on tavoitehintamekanismi, joka palkitsee sekä oman urakan että koko allianssin onnistumisesta. Lisäksi näissä sopimuksissa on bonus-/sanktiojärjestelmä, joka tuo allianssin laadulliset tavoitteet aliurakkatasolle. Jos aliurakoiden palkkiopooli on lisäksi kaikille urakoitsijoille yhteinen, se lisää entisestään tarvetta tehdä yhteistyötä.

    Kannustinjärjestelmän pitää olla linjassa allianssin tavoitteiden kanssa. On hyvä pyrkiä hankkeen tarpeisiin standardoituun järjestelmään, mutta siinä on oltava kuitenkin sen verran joustoa, että palkitsemiskriteerit ovat relevantteja kullekin urakalle. Järjestelmän pitää olla yksinkertainen ja hallinnollisesti kevyt.

    Myös hankintatyön vaatimukset muuttuvat yhteistoiminnallisuuden kasvamisen myötä. Perinteinen hankintainsinöörin työkalupakki ei välttämättä ole riittävä, vaan vaaditaan kokonaisvaltaisempaa osaamista ja eri kannustinjärjestelmien tuntemusta.

    Toimitusketjun sitouttaminen yhteistoimintaan kiinnostaa tällä hetkellä useita edelläkävijätilaajia ja -urakoitsijoita.

     

    Kirjoittajat:

    Henri Jyrkkäranta, Helsingin yliopisto, Tila- ja kiinteistökeskus

    Hannu Ratamäki, Lemminkäinen Infra

    Juha Salminen, Consti

    Teksti on julkaistu alunperin Rakennuslehdessä 24.11.2017

     

    15.12.2017

    Lisää blogeja:
    29.06.2018Outi Silfverberg: Rakentamalla terveyttä ja monimuotoisempaa kaupunkiluontoa
    12.06.2018Maununaho, Luoma-Halkola ja Häikiö: Rakennetun ympäristön koettu laatu
    03.04.2018Kalle Euro: Tulevan Suomen rakentaminen
    12.03.2018Ilkka Romo: Kerralla valmista? Näkökulmia rakentamisen laatuun
    05.03.2018Johanna Lankinen: Tietomallityöskentelyn kehittäminen talotekniikka-alalla
    14.02.2018Tuula Råman: Läpinäkyvyys lisää laatua
    14.02.2018Tiina Kaskiaro: Sisäilmaongelmat tunnistetaan – nyt on yhdessä tehtävä suunnanmuutos
    13.02.2018Pasi Parviainen: Yksi kaikkien puolesta vai kaikki yhden puolesta?
    19.12.2017Anu Ginström: Hyvä kohtelu on kivaa, mutta sekään ei riitä
    15.12.2017Salminen, Jyrkkäranta ja Ratamäki: Allianssin ulotuttava koko toimitusketjuun
    22.11.2017Tuula Råman: Kuka johtaa rakentamisen arvoketjua?
    14.11.2017Hannu Järveläinen: Rakennusala kaipaa hienoja uutisia!
    24.10.2017Helena Kekki: Rakennusteollisuudella riittää kirittävää yritysvastuun saralla
    09.10.2017Harri Ajomaa: Olosuhteiden hallinta työmaalla
    26.09.2017Jari Virta: Laadullisen hankinnan tietopaketti taloyhtiöille
    15.09.2017Juha Höyhtyä: Kuivaketjusta tuottavuuteen
    05.09.2017Kimmo Hilliaho: Parvekkeen sisäilmasto ja energiansäästö haltuun uuden tutkimustiedon avulla
    31.08.2017Timo Jeskanen: Modernien rakennusten peruskorjaussuunnittelusta
    28.06.2017Hannu Järveläinen: Rapistuuko omaisuutemme?
    18.05.2017Tuula Råman: Luottamus syntyy kokemuksista
    17.05.2017Marjo Laurila: Asiakaspalvelu avaa polkuja kehitykseen
    02.05.2017Tapani Karonen: Täysi-ikäisen RALAn laatutyö on kantanut hedelmää
    24.04.2017Anna Masanti: Yritysvastuupuheeseen sisältyy kokonainen kulttuuri
    10.04.2017Ville Järvinen: Maarakennusalalla pienet yritykset mukaan digikelkkaan
    30.03.2017Mikko Somersalmi: Tuottavuus ja laatu käsi kädessä
    16.03.2017Matti Vesalainen: Rakenteiden tiivistämisellä terveellisempiä rakennuksia – osaamisestako on kysymys?
    23.02.2017Jari Virta: Kuntien kannattaa tukea taloyhtiöiden lisärakentamishankkeita
    14.02.2017Jouni Punkki: Betonirakenteiden laatu puhuttaa
    04.01.2017Tuula Råman: RALA on tukenut rakentamisen laatua jo 20 vuotta
    07.12.2016Mikko Ahtola: Ihmisiä telineillä
    23.11.2016Jari Virta: Korjausrakentamisen laadun edistämiseen tarvitaan taloyhtiön tahtotilan kirkastamista ja palveluntuottajien palveluprosessien kehittämistä
    09.11.2016Antti Jukarainen: Laadun varmistaminen jo rakentamisen aikana on entistä tärkeämpää
    20.10.2016Sami Saari: Kuivaketju10:llä vältät kosteusvauriot
    10.10.2016Teija Ojankoski: Rakentamisen laadun kokemus kilpistyy rahaan
    29.09.2016Vesa Juola: Laadun ja asiakasymmärryksen liitto
    26.09.2016Tuula Råman: Voisiko meissä kaikissa asua pieni yrittäjä?
    19.09.2016Nina Flinck: Vuorovaikutus kätilöi kehittymistä
    09.09.2016Kai Tattari: Miten olette jäsentäneet yrityksenne tavat toimia?
    25.08.2016HKR: RALA-pätevyys on vakiintunut osa hankintamenettelyämme
    10.08.2016Tuula Råman: Palautteen keruu ja siihen reagointi ovat asiakaslähtöistä toimintaa
    06.07.2016Nora Öistämö: Mutkattomuuden kaipuu ja paperisirkuksen välttäminen
    20.06.2016Niina Rajakoski: Anteeksi, olin väärässä, tein virheen, korjaan sen – noin sen pitää olla
    09.06.2016Harri Heikura: Laatua kehitetään asiakkaan kokemuksiin katsomalla
    24.05.2016Timo Nummela: Laatu lähtee tekijästä
    04.05.2016Matti Harjuniemi: Tervetuloa arjen laatukisaan!
    27.04.2016Rune Paananen: Miten löytää sopivimmat yhteistyökumppanit rakennusprojektiin?
    12.04.2016Juha-Matti Junnonen: Järjestelmällisesti kerätty palaute auttaa yritystä kehittymään
    23.03.2016Juha Salminen: Julkikuva paranee toiminnan kautta
    03.03.2016Eeva-Liisa Hannu: Tarkasti kuvattu referenssi puhuu yrityksen puolesta
    15.02.2016Tarmo Pipatti: Laatu on taitavan tilaamisen ja toteutuksen summa
    05.02.2016Harri Saarinen: Toimintatapojen kehittämisellä tehdään entistä laadukkaampaa lopputulosta
    15.01.2016Tero Kiviniemi: Laatu on ilmaista mutta laaduttomuus maksaa